Viikkokirje / vko 8

Kesällä lensimme Japanista Suomeen poikien kanssa. Vaihdoimme lentoa Pekingissä, ja vaihto oli epämukava. Saavuimme yhden aikaan yöllä Pekingiin ja jatkolento oli vasta aamulla. Siinä miettiessä missä yön vietämme, keskimmäinen poikani sanoi, että ”ei hätää isi. Jumala on kanssamme.”

Jumala on kanssamme. Kolme sanaa, jotka rauhoittavat tilanteen. Pimeässä laaksossa. Myrskyn keskellä. Tuloksettoman kalareissun jälkeen. Haaksirikkoutuneena rannalla. Jumala on kanssamme. 

Hiihtoloma, niin kuin muutkin lomat ovat hetkiä, jolloin meillä on aikaa. Usein aikaa ajatella. Huolehtia. Miettiä tulevaa. Ja ihmetellä, että miten tässä elämässä käy. Se on inhimillistä. 

Ilosanomaa meille huolehtijoille on se, että Jumala on kanssamme. Silloin ei tarvitse pelätä. Raamatussa Jumalan ilmestyessä ihmiselle, yleensä ensimmäiset sanat ovat ”älä pelkää”.   

Otetaan aikaa hiihtolomallakin etsiä Jumalan kasvoja, läheisyyttä. Avataan raamattua, muistutetaan itseämme Jumalan todellisuudesta, ja viritetään antennimme hänen johdatukselleen. 

Jumala kanssasi.

Minä käännyin Herran puoleen, ja hän vastasi minulle. Hän vapautti minut kaikesta pelosta.

Psalmi 34: 5.

Taneli Sinivirta



X