Kaislameri

[jali]

aloitan kohta uuden sarjan, jokunen kappale kaislamerestä
Kaislamerihän on sama kuin nykyinen Akabanlahti kun luetta I Kun 9:26 niin huomaatte, että Kaislameri on sisjainnut Edomin rannalla, eli Edomin rantaa on Kaislameri eikä Kaislameri ole suinkaan ollut jossain nykyisen Suezin kanavan tienoilla, jossain Timsajärven lähellä tai Iso Karvasjärven ja Pieni Karvasjärven välissä, kuten Pawsonkin TV 7 on kertonut ja Olavi Syväntökin on kertonut, että Siihor-joki olisi joku muistaaksen Niilin sivujoki, näin ei ole Siihor ei ole ollut Egyptin itäinen rajajoki , vaan se on ollut Egyptinpuronjoki ja se on Siihor eli kun luetta Joosua 13:3 niin huomaatte, että Egyptinpuronjoki oli itäinen Egyptin rajaa Luvattuun Maahan, jatketaan vielä muutama kappale ja kerron vielä lisää

[jali]

Siis Egyptinpurojoki on sama kun Siihor ja se on Egyptin itäinen raja Luvattuun Maahan kun luetta Joosua 13:3, Moosen ja heprealaiset lähtivät Egyptistä vuonna 1450 ja menivät suoraan halki nykyisen Siinain niemimaan aina keskelle nykyista Akabanlahtea ja sitten ylittivät Kaislamerin eli nykyisen Akabanlahden ja menivät sitten vasta Siinainvuorelle, Hoorebille , joka sijaitsi nykyinen Saudi-Arabian puolella siellä missä Akabanlahden suu avautuu Punaiseen Mereen nykyisin.
Edom, sehän sijaitsi nykyisen Kuolleen meren ja Akabanlahden välissä Seirin vuoristossa ja siellähän oli Petrakin ja Kuollut meri oli nimeltään Suolameri ja kerron sitten toisella kertaa kaikki Vanhan Testamenti kohdot joissa kerrotaan Kaislameren todellinen sijainti, on ihme että raamatunselittäjät eivät ole osanneet katsoa näitä Raamatun kohtia kun ovat siinä käsityksessä osa heistä , että Kaislameri olisi sijainnut nykyisen Suezin kanavan jossain alueella, näin ei ole asia.

[jali]

Arkeologi Arien Livson, käsittääksen kirjassa Israel, luvattu maa, sanoo, että heprealaiset ja Mooses lähtivät Egyptistä vuonna 1450 ja ennen lähtöä oli ollut monia vitsauksia ja samoja Mooseksen kirjassa kerttotuja vitsauksia on myös kerrottu egyptin kerjuri Ipuwerin papyroksessa joka nykyisin on Leidenin yliopistossa Hollannisa ja kirjuri Ipuwer oli elänyt juuri samoihin aikohin kuin 1450 eKr. Egyptissä. Egyptissähän oli paljon kirjurikouluja ja kun sitten heprealaiset ja Mooses lähtivät kohti Kaislamerta eli kohti nykyistä Akabanlahden keskiosaan, heitä ajoi takaa Akabanlahden keskiosaan asti sitten Faraoh THOM, josta kerrotaan Egyptissä olevassa ISMAILIN-museossa graniittilaatassa kertomus, että Faraoh Thom ajoi takaa ja saavutti Mooseksen ja heprealaiset PI-hahirotissa ja sai koko Thomin sotajoukko surmansa pyörremyrkyssä, tästäkin on kertomus Ariel Livsonin kirjassa :Israel, luvattu maa, tuolla AKABANLAHDEN keskiosassa meressä on kangas ja molemmin puolin lahtee on ollut tolpat joissa on lukenut MIZRAIM-MOOSES-JAHVE, Salomohan perusti laivastan Akabanlahden pohjaan Esjon-GEberiin ja arvellaan että Salomo on nuo tolpat laitettu ja ne on löydetty jäkikäteen ja Saudi-Arabian viranomaisetkin asettivat tolpan pystyyn omaltapuoleltaan, en tiedä ovat ne nyt vielä pystyssä.

[jali]

Mooses ja heprealaiset lähtivät Egyptistä Keskikuningaskunnan loppuaikoina 1450 eKr., ennen Hyksoja eli Amu-kansaa eli amalekilaisia, joita Saul sitten taisteli.Saul taisteli Aagogia vastaan ISam 15 ja hieroglyfeissa nimi oli Aapop ja Salomonin aikaan sitten egyptin Faaraotar Hetsheput vieraili Salomonin luona Saban kuningattarena koska Faaraotar on kertonut asian egyptissä , saman jutun, joka kerrotaan vanhassa Testamentissa Saban vierailusta Solomonin luona, egyptiläisillä faaraoilla oli kansan keskuudessa useita nimi. 1 Kun 10:1-5 ja 1 Kun 10:22, Faaraotar Hatsheput oli vallassa siinä 900-luvulla kuten Salomokin eikä suinkaan ollut vallassa 1500 luvulla ekr., Salomohan oli juuri 900-luvulla ekr. vallassa. Josefukssen mukaan hyksot olivat vallassa 500 vuotta
Hatsheputten Karnakan temppeli on samanlainen kuin Salomonin temppeli, Karnakan temppeli siis on egyptissä, no jatketaan

[jali]

niin faaraotar Hatsheput oli vallassa egytissä 900-luvulla ekr. Salomonin aikaan , israelin Salomonin ja kun Mooses ja israelilaiset lähtivät kohtai Luvattua Maata siinä vuonna 1450 -luvulla ekr. Succosta kohti nykyistä Aabanlahtea eli silloins Kaislamerta, niin he ylittivät Kaislameren ja vasta sitten saapuivat HOOREBILLE, Kaislameri on voinut alkuperäisessä heprena tekstissä olla Pyörremyrskymeri, koska sufa ja suf ovat hyvin lähellä hepreankielessä, pyörremyrsky ja kaisla,

Kirjuri Ipuwer on kirjoittanut samat vitsaukset kuin Mooseskin ja me voimme lukea nuo vitsaukset 2 Mooses, luvut 7-12 ja kirjuri Ipuwerin kertomuksen vitsauksista voime lukea kun menemme Hollannin Leidenin Yliopistoon jossa on kirjuri Ipuwerin vitsauspapuryskertomus, Ipuwer toimi egyptissä 1400-luvulla ekr. kirjurina. Luvatun maan kaikki rajakertomukset Mooseksen kirjoissa viittaavat siihen, että Luvatun Maan eteläinen raja kulkee Egytinpurojoessa eikä siellä Niilin sivujoessa kuten Kalervo Sýväntö ei siis Olavi, vaan Kalervo on kertonut, 1 Kun 9:26 kertoo selvästi että edom on kaislameren rantaa ja rajat on kerrottu selvästi Mooseksen kirjoissa ja ne osoittavat, että eteläinen raja kulkee siten, että se lähtee kuolleenmeren eteläpäästä pitkin edomin rajaa Banes-Karnean eteläpuolelta kohi Asomia ja Asomista raja yhtyy Egytinrajapuroon kohti nykyistä Välimerta ja Asmonia ei ole lähelläkään Niilin sivujokea,josta Kalervo käyttää nimitystä Siihor, Siihor on sama kuin Egyptinrajapurojoki kun luetta vaikka 4 Mooseksen kirja läpi ja vaikka luku 33 ja 34

[Joona]

Kuinkas kauan israelilaisten matka kesti Egyptistä kaislamerelle? Tästähän kaislamerestä meillä oli vasta puhetta telakalla silloin muutama kerta sitten.

[jali]

siis kaislameri on sama kuin nykyinen Akabanlahti, kuten 1 kun.9:26 kertoo ja tässä vielä vahvistus kaislameri-asiaan, Luvatun Maan rajat:
1 kun 9:26 , Joosua 13:3 , 2Mooses 23:31, 4Mooses luvut 33 ja 34 ,
5Mooses 1:1-8 , ja voi lukee Joosuan luvun 13 kokonaan, se miten kaun succosta aikaa meni kaislamerelle, niin en nyt osaa sanoa sitä, mutta kun Mooses ja israelilaiset lähtivät Succosta niin he menivät ensin filistelan tielle ja sitten kääntyivät takaisin ja lähtivät kohti autimaata eetamin autiomaan reunaan ja Eetamin autiomaan reuna oli nykyisen Akabanlahden keskellä itäpuolella ja siellä oli myös Pii-Hahirot ja kun mooses ja israelilaiset menivät yli nykyisen akabanlahden eli silloisen kaislameren tai se voi olla alkuperäisessä mooseksen hepreankielisessä kertomuksessa pyörremyrskymeri koska hereassa kaisla ja pyörremyrsky ovat hyvin lähellä sanoina toisiaan, niin kun he ylittivät kaislameren, he kulkivat kolme päivää sitten Eetamin autiomaassa ja tulivat Maaraan, nyt kartalta voi laskee matkan Succosta Akabanlahdelle ja ajan voi ajatella siten, että Hoorebilta meni 11 päivämatkaa Bades-Garneaan Seirin vuotistotietä pitkin ja Hooreb oli ollut todellisuudessa nykyisen Saudi-Arabien puolella siellä niemessä josta Àkabanlahti avautuu nykyisinkin Punaiseen mereen, Akabanlahti on siis Punaisen meren lahti kuten Suezinlahtikin, siis Kaislameri ei ollut mssään nykyisen Suezin kanavan alueella kuten Pawzon sanoi tv 7 ohjelmassa ja raja ei ala, Luvatun Maan raja ei ala mistään Niilin sivujoesta,siis Luvatun Maan eteläinen raja, se ei ala NIILIN sivujoesta kuten Kalervo Syväntö kertoo eräässä pienessä vihkosessa, Egytin virta on sama kuin Egyptin rajapurojoki eli Siihor, jonka MOOSES näki kun saapui lähelle Jerikoa mutta ei koskaan päässyt Luvattuun Maahan, siis aika on se minkä he kulkivat päivänmatkan verran, ehkä 20-30 km on voinut olla päivämatka koska Hoorebilta on matkaa noin 250-300 km ehkä Seirin vuoren tietä pitkin Bades-Garneaan

Tärkeimpitä kohtia Kaislameren suhteen:
1Moos.15:18-19 , 4Moos.33:1-56 , 4Moos.34:1-15 , 2Moos.23:31 ,
1 Kun.9:26 , Joosua luku 13

[jali]

no Joonalle vastaan, että aikaa meni 2 kk , kun mooses ja israelilaiset lähtivät sukkosta egyptistä ja olivat ylittäneet kaislameren ja sitten tulleet Siinain vuorelle, Hoorebille ja aikaa meni Hoorebille tuloon asti 2 kk lähdötä egyptistä

Mooses ja israelilaiset lähtiväöt Sukkosta ensin filistean tietä mutta sitten he palasivat takaisin ja lähtivät kulkemaan yöt ja päivät autiomaan kautta kulkevaa tietä pitkin Eetamin autiomaan laitaan nykyisen Akabanlahden länsirannikolle keskelle ja siellä sitten leitiytyivät ja olivat Eetamissa autiomaan laidassa ja sitten ylittivät Kaislameren eli Akabanlahden ja jatkoivat matkaa taas Eetamin autiomaassa kolme päivää ja saapuivat Maraan, 4Moos. 33:1-8 , 2 Moos.13:17-22 , 2 Moos. 19:1-3 , 4 Moos.33:15,
Aikaa siis Hoorebille Egyptistä kului 2 kk , Eetamin autiomaa oli nykyisen Saudi-Arabian puolella siten, että reuna oli osaksi länsipuolella Aakanbanlahtea ja autiomaa jatkui sitten kaislameren yli itäpuolelle Aakabanlahtea, Kaislameren sijainti on sanottu 1 Kun 9:26 ja nämä alueet olivat Saudi-Arabian puolella eli Mara,Elim,Sinin autiomaa alkoi ,Dofka,Aluksi,Refidimi ja Siinain autiomaa ja autiomaat siis alkoivat täältä Akabanlahden itäosissa Saudi-Arabian puolelta ja jatkuivat Seirin vuoriston läheisyyteen jonnekin Negevin alueen alapuolella asti, Paranin autiomaa ja Surin ja Sinin ja Midian oli Saudi-Arabian puolella ja siellä Mooses tapasi appensa pappi Jetronin, siis Hooreb on ollut Akabanlahden itäpuolella ja matkaa Egyptistä Sukkosta tulee Hoorebille ehkä jotain 360-380 km ja tämän matkan he kulkivat 2 kuukauden ajassa

Faarao Thom oli se Faarao joka ajoi takaa moosesta ja israelilaisia ja tuhoutui pyörremyrkyssä Pii-Hahirotin lähellä ja tämä asia on kirjoitettu Egyptissä Ismailin museon graniittialttariin, tämä exodustakaa ajo kertomus, faaraon nimi oli siis THOM JA ISRAELILAISET OLIVAT EGYPTISSÄ RAKENTANEET THOM-NIMISEN KAUPUNGIN

[Joona]

Oletko Jali tutkinut mistään, että kuinka syvää tuossa kohdassa on, josta isrealilaiset menivät lahden yli? Jos syvyyttä on ollut enemmänkin silloinhan vesimuurit ovat nousseet todella korkeiksi. Sanoisin sinullekin, että alamme käydä telakalla läpi armolahjoja, koska niistä oli silloin viimeksi puhetta. Ensi torstaina 18.3 käsittelemme kielläpuhumista ja kieltenselittämistä.

[jali]

no tuo kaislameri -alue eli akabanlahti-alue on ollut sellainen että meren pinta on ollut jopa 120 metriä alempana ja siitä on hyvin hyvin kauan aikaa, akabanlahti on keskelta sellainen, että siellä on meressä kangas, kun alue on ollut joskus sellainen, että meret ovat olleet alempana, niin silloin voimme hyvin ymmärtää, että Eedenin puutarhakertomuksen paikan nimet ovat voineet olla jokia, kuten Pisonjoki,Pisonjoki on saattanut olla nykyínen punainen meri ja persianlahti on ollut melko pieni käsittääkseni, siitä on siis aikaa paljon, koska Luojan lumispäivät, ne on käsitettävä Hänen omiksi päiviksi siten, että päivän pituus on Luojan oma käsitys eikä ihmisen ajatus päivän pituudesta joka meillä on että vuorokausi on 24 tuntia, Luojalla se on eri, kun Pietari sanoo, että yksi vuosi on tuhat vuotta, niin meidän järkemme ei niin sano vaan yksi vuosi tai siis yksi päivä on vain yksipäivä, siis yksi päivä kuten tuhatvuotta on käsitettävä eri tavalla kuin me käsitämme että yksi päivä on vain yksi päivä, tuo koko lähi-idän alue on joskus ollut Tehysmeren peitossa ja nykyinen Eilatin eli akabanlahden päässä on nykyisinkin korallisaari ja arvellaan, että siellä on ollut se Esjon-Geber, siis meillä täällä kajaanissa on ärjänsaari, joka oli kiinni koutaniemen sivolan niemessä 1400 vuotta sitten ja kun oulujärvi kallistui itäänpäin, ärjänsaaren ja sivolan niemen väliin tuli vettä ja tuo alue on melko matalaa, ovat kalastajat minulle kertoneet, ehkä arkeologit eivät aina ota huomioon geologisia tilanteita, voi olla että ehkä eivät ota huomioon tai eivät tiedä, sahara on ollut joskus alue, jossa on ollut karjaa jne... näin siis muuttuvat tilanteet ja mantereetkin nykyisinkin liikkuvat siinä 2-5 cm puoleen tai toiseen ja me voimme mitä avaruudesta käsin nykyisin mantereiden liikkumiset

[jali]

no kaislameri on luvatun maan rajakertomusten kanssa sama kuin akabanlahti koska Asmonista raja kääntyy Egyptin rajapurolle ja miten Asmon voisi olla lähelläkään Niiliä 4Moos.34:1-5, egyptiläiset käyttivät omasta maasta nimeä Kemet eli musta, mullan väri oli musta, raamatussa ei puhuta kai missään kohtaa jostain Timsajärvestä tai Karvasmerestä tai järvestä, siis Luvatun maan rajakertomukset kun ne kaikki luetaan puoltavat sitä, että kaislameri on akanbanlahti ja silloin Hooreb on Saudi-Arabiassa

[jali]

egyptiläiset olivat sanoneet välimerta isoksi vihreäksi ja punaisen meren pohjoisosaa isoksi mustaksi, no vanhassa testamentissa ei missän puhuta karvasmerestä tai järvesta eikä timsa-järvestä, vaan kaislamerestä ja mooses ei nähnyt Nebon vuorelta niilille asti vaan sooariin, luvatun maan eteläiselle rajalle, luvatun maan rajat ovat selvästi sanottu vanhassa testamentissa.
Karvasmeri eli hepr.Jam-suf sijaitsi egyptistä itään punaisen meren lahtea mooseksen aikaan ja kuului timsa-järvi lahteen, mutta luvatun maan rajakertomukset puhuvat vain kaislamerestä
4Moos.34:1---5, Asmon ei ollut lähelläkään timsajärveä ja karvasmeren lahtea joka oli osa timsajärveä eli timsajärvi ulottui Ismailijeen asti 5 Moos.34:1-5. 1Moos.15:18-21

[jali]

no monet faaraot ovat egyptissä eri nimisä ja samalla faaraolla on eri nimi vanhassa testamentissa.esim Amenthop II oli vanhassa testamentissa Serarh etiopialainen ja Terah
no miksi etiopialainen, no koska etiopia on kuulunut tietyssä vaihessa egyptiin, esim juutalainen historoitsija Josefus Favius sanoo, että Saaban kuningatar oli egyptin ja etiopian kuningatar eli Faaraotar
Hatsheput, joka kävi Salomonin luona kylässä ja Hatsheput on kertonut matkakertomuksen egyptin Karnakin temppelin seinille ja sama kertomus on 1 Kun 10:1-5 eli vanhassa testamentissa
Etiopia oli ollut välillä itsenäinen ja välillä kuulunut egyptiin ja etiopiassa on asunut käsittääkseni nubialaisia, saabalaisia ja osa egyptin faaraoista ovat olleet etiopialaisia

[jali]

no minä olen saanut keskustella erään etiopiassa olleen helluntalaisen( eläkkeellä suomessa) lähetyssaarnaajan kanssa ja hän totesi, että etiopian kansanihmiset olivat tietoisia siitä, että egypti oli vallanut joskus etiopian ja etiopiassa oli saabalaisia ja nubialaisia ja Saaba oli ollut osa etiopiaa , eli etiopia oli yltänyt nykyisen Jemenin alueelle saakka ja etiopia oli ollut välillä itsenäinen valtio kuten Saabakin ja historoitsija Josefus Flavius sanoo, että Saaban kuningatar oli ollut Egyptin ja Etiopian kuningatar eli sama ihminen on Faaraotar, rouva Hatsheput, joka vieraili Salomonin luona ja on kirjoittanut oman matkakertomuksena myös Egyptin Karnakin temppeliin ja sam kertomus on 1 Kun 10:1-5 jne.
Joten olen vakuuttunut että Roúva, Faaraotar Hatsheputista on kyse Salomonin vieraasta 900-luvulla ekr.
no jos ei netin pitäjällä ole mitään vastaan voin kertoa faaraoista ja miten heidän nimet on kirjoitettu vanhaan testamenttiin, eli jatketaan jos netin pitäjä sallii

[jali]

Faaraotar, rouva Hatsheputin jälkeen tulikin sitten egyptiin faarao Thutmose III ja hän teki sotaretkiä Kedeshaan eli Israeliin ja Puntiin eli Syyriaan ja Thutmose III oli vanhassa testamentissa nimeltään Siisak ja Suusak, 1 kun luku 14 ja 2 aik.luku 12 ja Thutmose III oli hyökännyt Israeliin Salomonin kuoleman jälkeen kun Rehabeam oli Juudan kuningas 5.hallitusvuotena, Faarao ryösti Salomonin temppelin ja kuninkaan palatsin ja sotilaalliset muistiinpanot on kirjoitetut egyptissä Amonin temppelissä hieroglyyfikirjoituksilla ja egyptiläiset annaalit kertovat asioista myös,Siis Thutmose III eli 900-luvulla ekr. egyptissä, vanhan testamentin kuvaukset kalusteista ja esineistä sotasaaliina on kaiverrettu kuvina Karnakin temppeliin egyptissä jne..

Faarao Merneptah oli egyptissä myös nimeltään, Hophramae ja vanhassa testamentissa häntä nimitettiin Faarao Hofra , Jeremia 44:30, Merneptah óli pakkosiirtolaisajan faarao eikä siis exodus faarao, eli hän eli 570-luvulla ekr., Jeremia tunti hänet, koska Jeremia oli ollut maapaossa egyptissä

Faarao Ramses, kaikki Ramsekset olivat vanhan testamentian Neko-nimisiä, Ramses I,II,III , 2 kun 23:33-34, 2 aik. luvut 35,21 ja 24 . Ramses II oli Babylonian Nebukadnessarin vastustaja ja Ramses käytti israelista nimeä Retenu, ja Nebukadnessarin nimet ovat olleet Hattulis, 600-luvulla ekr. , ja Ramses II sano Nebukadnessaria myös nimellä Heettien kuningas eli israelilaiset käyttivät babylonialaisista nimea heettiläiset, jotka asuivat nykyisen turkin alueella ja Nebukadnessarin nimi oli ollut myös egyptissä Karnakissa Khetasari, ja kai Hittiliskin on ollut hänen nimensä, Ramses II aikana puhuttiin yleisesti hepreaa, kieli ei ollut kaanaanilaisten keksintö, Habirut-nimi johtui Mooabista ja he olivat Mooabin ryöväreitä, rosvoja,

Faarao Amenhotep oli vanhan testamentin Serah-etiopialainen , eli siinä 800-luvulla ekr. samoin faarao Akhanaton 1 aik.16:8 ja 14:8, 2 aik.35:20-24 ja 36:3-4 ja 2 kun 23:30
Jeremia luku 46 , Jer.5:23, Ps.137:3-6, 2 kun 23:33-34, 2 aik. 35 ja 21 ja 24 tai oliko 35:21-24 siis aikakirja 2,

Nyt tähän voisi kirjoittaa egypti ja etiopin tilanne:
-Faaraotar Hatsheput siis vieraili Saolomonin luona 900-luvulla ekr. I kun 1-11 ,2aik 1-9 ja siis etiopia oli kuulunut osaksi egyptiä ja etiopiaan oli käsittääkseni kuulunut myös Saaban alue ja välillä egypti ja etiopia olivat olleet ja Saabankin käsittääkseni itsenäisiä valtioita, siksi egyptin Faaraoissa on ollut etiopilaisia, nubialaisia, saabalaisa hallitsijoita ja libyalaisiakin hallinnossa egyptissä ja käsittääkseni etiopian alue oli ulottunut nykyisen egyptin assuanin padon tuntumata aina tuonne punaisen meren jemennin alueelle saakka, siksi vanha testamentti käytti sanaa Serah, etiopialainen Amenhotepista, jatketaan seuraavalla kerralla, kysymys oli siis etelä-arabian alueista.

[jali]

no otetaanpa tähän sitten Joosefin elämä Egyptissä 1917-1807 eKr., joosefin elinaika 1917-1807 eKr, Hebroninlaaksossa ja ygyptissä
Joosef paimensi karjaa sikemissä ja dotanissa ja veljet möivät hänet egyptiin, ismaelilainen karavaani joita sanottiin midianilaisiksi kauppiaiksi veivät joosefin egyptiin ja möivät hänet henkivartioston päällikölle ja hoviherralle Potifarille ja joosef kai oli yli 17-vuotias noina aikoina.
No joosefista tuli sitten ensin vanginvartija ja sitten Potifarin taloudenhoitaja ja sitten unienselittäjä ja sitten faarao kutsui hänet, joosefin egyptin käskynhaltijaksi, neuvonantajaksi ja koko egyptin kakkosmieheksi faaraon jälkeen, 30-vuotiaana joosefista tuli käskynhaltija koko egyptiin vuonna 1887ekr.
Joosefin isä Jaakob muutti egyptiin sitten koko 70 henkilön ryhmällä ja asettui asumaan Gooseniin Egyptissä vuonna 1878 ekr., suunnilleen noina vuosina.
Joosefin nimi oli egyptissä Saafenah--Paaneah ja joosefista on käytetty ehkä myös nimeä Imhotep, asui Faijamin maakunnassa Listissä ehkä ja rakensi kanavan loppuun nimellä
Bahr Jussuf , joka yhdisti Assiutin ja Faijumin välisen alueen, myös verolakeja teki, teki kansanhuolto-organisaation, kehitti maanviljelystä ja maan hoitoo, virkakoneistoa uudisti,tapasi siis isänsä Jaakobin ollessaan 39-vuoden ikäinen ja oli kulunut 22 vuotta siitä kun oli viimeksi nähnyt JAAKOBIN.
Joosef ehkä varastoi viljaa maasiiloihin Sakkuran pyramidien luona, näin siis israelin kansa alko kasvamaan Egyptissä ja sitten kansa lähti 1450 ekr. Luvattuun maahan , sortajafaaraona Thom, jolle israelilaiet olivat rakentaneet kaupungin nimellä Thom--no jatketaan jos netin ylläpitäjä sallii noista faaraoista sitten.......

[jali]

no joosef oli tullut egyptiin joidenkin ihmisten mukana ja joosefista tuli sitten visiiri egyptissä eli faraon jälkeen seuraava pomo ja joosefin farao on kait ollut Memmenenhat III kait jos en väärin muista, kertoo Reeversin kirja egyptin aarteita, muistaakseni, eräs historoitsija on sitä mieltä että eräs patsas jota oli turmeltu ja jonka kapppaleita on löytynyt 12.dynastia haudasta olisi joosefia , siis kirjasta egyptin muinaisia aarteita, Reeversin kirjottama voi kysellä kirjastoista, siellä se on kerrottu muistaakseni sivulla alkaen sivulta jonnekin 120-130 sivujen välissä

[jali]

no joosefin farao on kai ollut nimi:Ammenemes III ja joosef oli ita visiiri eli egytin kakkosmies ja tämä asia lötyy Reeves:muinaisen egyptin aarteet, sivu 225

[jali]

egypti oli alkanut kehittymään kyliksi joskus 4000-3000 ekr ja sitten kylä niilin varrella koottiin yhteen ja siitä egypti sai alun , kait nämä ihmiset olivat tulleet ehkä' afrikasta käsin, koska saharassakin on ollut maanviljelystä ja karjanhoitoa ja siellä täällä saharassa on ollut myös järviä ja nykyisinkin saharan alla maapohjassa on vesialueita, jokia, siis sahara ei ole ollut ikuisesti autiomaa, saharan reuna-alueet ovat olleet melko hedelmällisä alueita, sahelin alue esim. ja egyptiläiset puhuvat mustasta maasta

[jali]

no egyptissä oli alkanut hyvä kausi joskus 3100 ekr ja sitä kesti tonne jonnekin 2100 ekr , mutta niilin varrella oli alkanut kovat kuivuudet ja koko maailmaan tuli tullut kuivakausi joka akoio siinä 2200 erk ja kesti sitä sitten 300 vuotta , niin että niilin joki osittain kuivui ja ihmset olivat kävelleeet joen poikki pohjaa myöten ja olivat kylväneet viljaa heikkasärkillekin, no tätä kuivutta on jatkunut alueellisesti 2200 ekr---1200 ekr ja siksi Jaakobkin sano pojille,että menkää ostamaan viljaa Egyptistä, Egypti oli alkanut varautumaan kuivuuteen jo melko vaihaisessa ajoissa ja oli virkamiehiä jotka johtivat viljantoa kansalle ja välillä egyptin valtio joutui sekasortoon juuri sen takia koska kuivuutta alko esiintymään tuossa 2200 ekr ja kuivialueita oli ollut jonnekin 1200 ekr. asti ja välillä oli ollut niilin tulvat siten että jonkin verran oli ollut tulvia niilillä kun sadetta oli saatu ja vettä tuli niiliin etiopian ylänköiltä käsin, siis Raamatun kertomus Jaakobin viljanostosta on aivan tosi juttu eikä mikään satu, jokainen voi lukea kirjan:Brian Fagan:PITKÄ KESÄ, kait on isoissa kirjastoissa kirja, Fagan on arkeologia ja antropologia ja kuuluisa amerikkalainen tiedemies

[jali]

KUN lukee kirjat BRIAn FAGAN:pitkä kesä, Juha Pakkala,kristinusko ja juutalaiset juuret, Ariel Livson,Israel luvattu maa , niin näissä kirjoissa on ajoitus erilainen farao Merneptahin suhteen, Livson ajoittaa farao Merneptahin 500-luvulle ekr. pakkosiirtojan egyptin faraoksi ja Jeremia puhuu Hofrasta, farao Hofra, joka on sama kuin Merneptaht Livsonin mukaan, Pakkala ja Fagan taas ajoittavat ja puhuvat kirjoissaan 1200 luvusta ekr, että silloin olisi farao Merneptah elänyt, mutta ongelma syntyy Livsonin kirjassa Israel, luvattu maa--- koska arkeologi Livson kertoo kirjassaan että farao Merneptahin jälkeen tuli Ramses III ja hänen palatsissaan ja hautapaikasta on löytynyt seinälaattoja, joissa on ollut kreikkalaista kirjoitusta ja toisella puolen laattoja oli ollut persialaisia kuvia ja näin Livson yhdistää Ramses III aikaan jolloin persialaiset tulivat valtaan egyptissä eli 500-luvulla ekr. ja tässä on siis se ristiriita olemassa noissa kirjoissa, koska Livsonin mukaan kreikkalaiest tulivat egyptiin vasta 650 ekr ja kreikankieli tuli yleiseksi vasta 750-luvulla ekr ja sytyi hepreasta ja foinikiankielestä käsin, siis miten tämä ristiriita sitten käsitetään kun Ramses III palatsissa ja hautapaikassa oli ollut kreikkalaista kirjoitusta ja kreikkalaiset olivat vasta 650 ekr meneet egyptiin jonnekin TALphaneeseesn , jeremia 44 luku,luvut 40-44, eli kreikkalaisilla oli eri nimi jeremian mainitsemasta Talphaneesista, jeremia 43:7 ja jeremia 44:30, kreikkalaisten nimi oli ollut Danphnae, siis kumallinen juttu, kirjat kertovat eri tavalla, mutta miten sivuutamme Ramses III palatsijutut ja hautakirjoitukset ja kuvat koska kirjoitukset kertoivat kreikkaa ja kuvat olivat toisella seinalaatan puolella persiasta kertovia kuvia, Livsonhan sanoo, että Ramses III eli siinä 400-500 ekr, Brian Fagan on myös arkeologia ja antropologi USA, hyvin tunnettu ja on kirjoittanut teokset:The Little Age, Floods,Famines and Emperors, The Oxford Companion to Archaelogy ( toimittajana), The Long Summer-How Climate Changed Civilization, näin hyviä kirjoja

[jali]

siis farao Merneptah oli tullut faraoksi egyptiin toisen ajoituksen mukaan joskus 1200 ekr ja arkeologi Ariel Livsonin ajoituksen mukaan joskus 500-luvulla ekr ja Merneptahin jälkeen tuli sitten Ramses III ja siksi on ristiriita kun Ramses III:n palatsissa ja hautausmaalla ja hautatemppistä oli löytynyt kreikkalaista keramiikkaa ja saviesineitä joissa oli Ramsess III nimi ja kreikkalaista kirjoitusta seinä laatoista sekä laattojen toisella puolen persialaisia aiheita, siksi Livson ajoittaa Ramses III ajalle 400-500-luvulle ekr ja toisten mielestä Ramses III oli toiminut 1200-luvulla ekr, egyptihän joutu persian vallan alle siinä 500-luvulla ekr ja farao Merneptah olisi sitten Livsonin mielestä ollut pakkosiirtofarao, josta Jeremia kertoo omassa kirjassaan luvut 43 tai 44, ja Merneptahin steela kertoo vain libyansodasta ja loppu lause tarkottaa välimeren itäisen alueen eli israelin länsirannikon alueen taisteluja ja merikansat olisivat olleet taistelleet egyptiä vastaan yhdessä persialaisten ja pakolaisten ja rosvojen kanssa maalla ja merellä, siis näissä kirjoissa on ristiriita, kirjat
Brian FAGA:pitkä kesä
Juha Pakkala:kristinusko ja juutalaiset juuret, ( mainitsee ajoituksen kirjassa 1200 luku ekr )
Ariel Livson:Israel luvattu maa