Voiko sotaa perustella oikeutetuksi
kristillisin sanankääntein?

"Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä" (1 Moos. 20:7)

Ideologisilla ja uskonnollisilla väitteillä on perusteltu vääryyttä, väkivaltaa ja jopa sotaa kautta aikojen. Historiassa lukemattomat hallitsijat ovat pönkittäneet omaa asemaansa ja pyrkimyksiään uskonnollisilla tai poliittisideologisilla perustella ja valtuutuksilla.

Voiko sotaa puolustaa kristillisillä perusteilla? Tai onko oikein viitata Jumalaan ja kristillisiin arvoihin sotatoimia edistettäessä? Ei voi eikä ole oikein, sillä Kristuksen opetus tekee tällaiset perustelut tyhjäksi . Jeesuksen tunnetuimpia opetuksia on vuorisaarna. Siinä Hän opettaa mm. seuraavaa:

"Mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat, siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä parjaavat. Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa hänelle toinenkin, ja jos joku ottaa sinulta vaipan, älä häneltä kiellä ihokastasikaan.
 
Anna jokaiselle, joka sinulta anoo, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinun omaasi ottaa. Ja niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille. Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mitä kiitosta teille siitä tulee? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka heitä rakastavat. Ja jos teette hyvää niille, jotka teille hyvää tekevät, mitä kiitosta teille siitä tulee? Niinhän syntisetkin tekevät.

Ja jos te lainaatte niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mitä kiitosta teille siitä tulee? Syntisetkin lainaavat syntisille saadakseen saman verran takaisin. Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille." (Luuk. 6:27 - 35)

Jeesuksen opetus on radikaalia tekstiä vielä tänäkin päivänä.

Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'. Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky. Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi'." (Matt. 22:37 - 39)

Lisäksi Jeesus varoittaa aseiden käytön vaarasta: "Pistä miekkasi tuppeen; sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat. (Matt. 26:52) Jo Raamatun alkulehdillä todetaan karun varottavasti väkivallan kierteestä: "Joka ihmisen veren vuodattaa, hänen verensä on ihminen vuodattava, sillä Jumala on tehnyt ihmisen kuvaksensa." (1 Moos. 9:6)

Kristillisellä kielenkäytöllä ei sotaa voida oikeuttaa, edistää eikä pyhittää. Kristityille pyhää sotaa ei ole olemassakaan. Kristus antaa seuraajilleen käskyn rakastaa lähimmäisiään ja jopa vihollisiaan. Jos sodan oikeutusta pyritään perustelemaan kristillisin argumentein, niin tällöin käytetään väärin Jumalan nimeä. Jumalan nimen väärin käyttämisen kieltää kymmenen käskyn toinen käsky: "Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin Hänen nimeään." (1 Moos. 20:7)

webmaster, 21.3.2003