Antisemitismin juuret syvällä Raamatun ajassa

Antisemitismi sekä sionismin leimaaminen rotusorroksi ovat olleet viime viikkoina vahvasti esillä. Kansainvälinen ihmisoikeuskonferenssi Etelä-Afrikan Durbanissa keskusteli aiheesta. Kokouksen aattona ulkoministeri Erkki Tuomioja kohahdutti lehtihaastattelussa erityisesti Suomea ja Israelia rinnastamalla Hitlerin Saksan vainot ja juutalaisten kovan politiikan palestiinalaisarabeja vastaan.

Juutalaisvastaisuuden juuret ovat syvällä historiassa, vaikka termi antisemitismi iskostui yleiseen kielenkäyttöön vasta 1870-luvun Saksasta. Termi on hieman epätäsmällinen, koska se viittaa yleisesti seemiläisiä kieliä puhuviin kansoihin, joista juutalaiset ovat vain pieni osa. Esimerkiksi arabit luetaan seemiläisiin. Antisemitismillä kuitenkin tarkoitetaan nimenomaan vihaa juutalaisia kohtaan.

Lähes kahden vuosituhannen ajan Eurooppa oli antisemitismin kehto, toisen maailmansodan jälkeen islamilaiset valtiot muuttuivat myös vahvemmin juutalaisvastaisiksi. Niiden motiivit ovat sekä uskonnollisia että poliittisia. Islamilaisen maailman äänitorvina ovat ennen muuta Israelin arabinaapurit ja Iran.

1990-luvulla antisemitismi voimistui uudelleen lännessä. Uusnatsien ja fasistien propaganda on tullut maan alta kaduille ja jopa parlamentteihin. Itäisessä Euroopassa rotuviha on kytenyt koko ajan. Kun rautaesirippu murtui vuonna 1989, monet juutalaiset jättivät ex-Neuvostoliiton. Reilun kymmenen vuoden aikana äidinkielenään venäjää puhuvia muuttajia on tullut Israeliin yli miljoona. Muuttoon on ajanut rotuvihan ohella heikot talousolot.

Antisemitismi vaikutti keskeisesti juutalaisten pyrkimykseen saada oma valtio. Kansakunta eli ennen nyky-Israelin syntyä lähes 2000 vuotta hajotettuna eri puolille maailmaa.

Sionistinen liike perustettiin yli sata vuotta sitten ajamaan itsenäisyyttä. Liikettä on syytetty toisen maailmansodan jälkeen rasistiseksi, Yhdistyneet Kansakunnat julisti sen rotusyrjinnän välineeksi vuonna 1975. Israelin katsottiin sortavan Jordanjoen läntisellä rannalla ja Gazassa asuvia palestiinalaisarabeja. Sionismin tuominnut YK:n lausuma peruttiin 1990-luvun alussa, kun Lähi-idän rauhanprosessi alkoi. Nyt Durbanin rasismikokouksessa tuo lausuma haluttiin saattaa arabivaltojen johdolla takaisin YK:n asiakirjoihin.

* * * *

Raamatun viisi ensimmäistä kirjaa muodostavat juutalaisen uskonnon ytimen. Mooseksen kirjoja kutsutaan Tooraksi eli laiksi. Viimeisessä kirjassa on hämmästyttävä ennustus, miten juutalaisten elämä vuosisatojen kuluessa muuttuu muitten kansojen keskellä suureksi kärsimykseksi: "Herra hajottaa sinut kaikkien kansojen sekaan maan äärestä toiseen, ja sinä palvelet siellä muita jumalia, joita sinä et tunne ja joita sinun isäsi ei tuntenut, puuta ja kiveä.

Ja niiden kansojen seassa sinä et saa rauhaa, eikä jalkasi löydä lepopaikkaa. Herra antaa sinulle siellä vapisevan sydämen, rauenneet silmät ja nääntyvän sielun.

Ja sinun elämäsi näyttää sinusta olevan hiuskarvan varassa, yöt ja päivät sinä olet pelon vallassa etkä ole varma hengestäsi.

Aamulla sinä sanot: 'Jospa olisi ilta!' ja illalla sanot: 'Jospa olisi aamu!'  Sellaista pelkoa sinä tunnet sydämessäsi…" (5. Moos. 28: 64 -67).

* * * *

Kristillinen kirkko on aiheuttanut juutalaisille paljon kärsimyksiä. Sitä mukaan kun kirkko vahvistui, juutalaisten asema heikentyi. He menettivät kansalaisoikeutensa, eivät saaneet rakentaa synagogia eivätkä päässeet valtion virkoihin. Näistä laeista huolimatta juutalaisten olot olivat ensimmäisellä vuosituhannella vielä suhteellisen siedettävät.

Kirkon pyrkimyksenä oli käännyttää juutalaisia. Kun tämä ei onnistunut hyvällä, juutalaisilta vietiin lapsia luostareihin, joissa heidät pyrittiin kasvattamaan kristityiksi. Myöhemmin pakkokäännyttämisen rinnalla alkoi toimia katolisen kirkon inkvisitio, joka kidutti ja surmasi paitsi juutalaisia myös vääräoppisina pidettyjä kristittyjä.

Uskonpuhdistaja Martti Luther pyrki 1500-luvulla aluksi karistamaan ristiretkien ja inkvisition verisen perinnön protestanttien harteilta. Hän soimi ankarasti katolisia auktoriteetteja juutalaisvihasta. Myöhemmin hänen ajatuksensa kuitenkin muuttuivat, kun juutalaiset eivät kääntyneet protestanteiksi. Luther kehotti polttamaan juutalaisten synagogat, koulut ja asunnot. Juutalaisten ihmisarvoa alettiin jälleen polkea koko Euroopassa.

Katolinen kirkko luopui vasta 1960-luvulla doktriinista, jossa juutalaisia syytetään Jeesuksen murhaajiksi. Tämän oppi vaikutti myös Hitlerin Saksan vainoissa. Kirkko ei noussut aktiiviseen vastarintaan holokaustia vastaan. Uuden vuosituhannen alussa paavi pyysi anteeksi kirkon tekemiä vääryyksiä juutalaisia vastaan.

Antisemitismin taustalla vaikuttaa ennen kaikkea se, että perkele vihaa Jumalan suunnitelmaa juutalaisen kansan kautta. Menneet vuosisadat ovat osoittaneet, että vihan ja kostonkierteen lietsominen on paras tapa estää rakkauden sanoman suuri läpilyönti Lähi-idässä. Jeesuksella on onneksi avaimet tähänkin kovuuden lukkoon.

HEIKKI KANGAS
Kirjoittaja on Lähi-idän erikoistoimittaja, joka asuu Israelissa.