Dan Brownin kirja Da Vinci –koodi

Dan Brownin kirja Da Vinci –koodi on fiktiivinen romaani. Kirjoittaja ei ole tarkoittanut sitä todesta otettavaksi huolimatta kirjan alun esipuheesta, jossa väitetään kirjan paikkojen ja dokumenttien pitävän historiallisesti paikkansa. Esipuhe on myös osa romaania eli on fiktio. Kirjan aiheuttama kohu ei johdu romaanin kirjoittajasta vain joistakin sen lukijoista, jotka ovat valmiit hyväksymään minkä tahansa mielikuvituksellisen vaihtoehdot, ettei heidän tarvitsisi uskoa historialliseen kristinuskoon ja historialliseen Jeesukseen Jumalan poikana.

Dan Brown on kuitenkin tarkoituksella luonut romaanin, jolla hän haluaa hyökätä kristinuskoa vastaan. Hänen kristillisyyden vastaisuutensa on nähtävillä myös aikaisemmissa teoksissa. Kuitenkaan romaanin väitteistä juuri mikään ei pidä paikkaansa historiallisesti. Vain paikkakuntien ja katujen nimet ovat todellisia sekä jotkut teoksessa viitattujen kirjojen nimet.

Kirjassa etsitään Graalin maljaa. Graalin maljan taru syntyi noin vuonna tuhat keskiaikaisen romaanikirjoittajan mielikuvituksesta. Romaanin kirjoittajan Graalin malja oli malja, josta Jeesus nautti viimeisen ehtoollisen ja johon myöhemmin vuodatettiin ristillä riippuvan Jeesuksen veri. Tarina Graalin maljasta on noin 1000 vuotta uudempi kuin evankeliumin kirjoitukset ja esiintyy ensimmäisen kerran fiktiivisessä kertomuksessa. Paljon myöhäisemmät romaanikirjoittajat ovat antaneet Graalin maljalle uuden merkityksen, jota myös Dan Brown käyttää.

Mutta edes Dan Brownin fiktio ei halua esittää todisteita väitteilleen. Kirjan lopussa kirjan henkilöt tietävät ainoastaan saman minkä alussakin. Brown ei esitä romaanin tarinassa yhtään löytyvää asiakirjaa todisteeksi teorialleen.

Seuraavassa käydään läpi muutama kirjan esittämistä väittämistä. Vaikkakin romaanin väittämien kumoaminen tuntuukin yhtä tyhjänpäiväiseltä kuin kirjoitelma, jossa todistetaan, että Ankkalinnaa ei ole oikeasti olemassa.

1. Valittiinko Uuden testamentin evankeliumit 80 evankeliumin joukosta?

Eräs kirjan henkilöistä väittää, että evankeliumit on valittu 80 ehdokkaan joukosta jossakin myöhäisessä kirkolliskokouksessa. Nämä muut evankeliumit olisivat sisältäneet henkilön mukaan toisenlaista tietoa Jeesuksesta kuin neljä valittua.

Väite ei pidä paikkaansa. Neljä nyky-Raamatussa olevista evankeliumeista ovat varhaisimmat kokoelmat Jeesuksen opetuksista. Ne koottiin yhteen seurakunnissa, joissa apostolit opettivat Jeesuksen puheita ja elämää eli Jeesuksen elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen todistajat olivat tällöin elossa. Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumit ovat syntyneet satoja vuosia ennen varsinaisia kirkolliskokouksia.

Evankeliumien tekstien oikeellisuutta ja vastaavuutta alkuperäisiin kirjoituksiin on historian aikana varjeltu tarkoin ja siinä on onnistuttu. Uusi testamentti on tieteessä antiikin teksteistä parhaiten tunnettu kirja. Vanhin löydetty käsikirjoitus on John Rylandin Papyrus. Papyrus sisältää viisi jaetta Johanneksen evankeliumista (Joh. 18:31 - 33, 37 - 38). Sen kirjoittamisajankohdaksi arvioidaan 117 - 138 jKr. Käsikirjotus on kopioitu 20 vuotta alkuperäisen kirjoittamisen jälkeen. Toinen vanha dokumentti on Bodmer Papyruksen kirjoittamisajankohta n. 200 jKr. Papyrus sisältää suurimman osan Johanneksen ja Luukkaan evankeliumia sekä Juudan, 1 ja 2 Pietarin kirjeet. Lisäksi 200- ja 300-luvuilta on paljon Uuden testamentin tekstilöydöksiä. (1)

Vanhimmat koko UT:n sisältämät käsikirjoitukset ovat neljänneltä vuosisadalta jKr.: Codex Vaticanus (325 - 350 jKr), joka sisältää koko Uuden testamentin ja kreikankielinen Vanhan testamentin ja Codex Sinaiticus (340 jKr), joka sisältää koko Uuden testamentin ja puolet Vanhaa testamenttia. Nykyinen käytössä oleva Raamattu on yhdenmukainen näiden vanhojen tekstien kanssa. (1)

Niin sanotut apokryfiset evankeliumit, joihin Dan Brown Da Vinci -koodi kirjassaan viittaa, ovat syntyneet sukupolvia myöhemmin kuin Raamatun evankeliumit. Apokryfisten evankeliumien luonne poikkeaa täysin Uuden testamentin teksteistä.

2. Puhuvatko ns. Kuolleenmeren tekstit Jeesuksesta?

Da Vinci -koodi romaanissa viitataan Kuolleenmeren kirjoituksiin, jotka on löydetty Israelista Qumranista vuosina 1947 - 56. Qumranin teksteissä ei ole yhtään mainintaa Jeesuksesta. Teksteissä pohditaan syvällisesti juutalaista teologiaa, esim. Mooseksen lain tulkintaa. Ne ovat juutalaisen ryhmän (essealaisten) tekstejä, eikä niillä ole tekemistä kristinuskon kanssa.

3.Onko gnostilaisuudessa aitoa alkuperäistä kristillisyyttä?

Dan Brownin romaanissa on pari lainausta vanhoista gnostilaisista teksteistä, joissa mainitaan Maria Magdalena. Da Vinci koodissa Dan Brown luo historian vastaisen kuvan gnostilaisuudesta oman fyysisen ja seksuaalisen uskontonsa mukaisesti. Todellinen gnostilaisuus vierasti ruumiillisuutta ja seksuaalisuutta.

Gnostilaisuus halveksi kaikkea materialismia ja suosi asketismia. Ruumis oli gnostilaisille vankila eikä jumalayhteyden kokemisen paikka. Gnostilaisuus suhtautui naiseen vieroksuen ja piti naista alempiarvoisena kuin miestä. Historian gnostilaisuus oli sekauskonto, johon sekoittui juutalaisuutta, kristillisyyttä ja idän uskontojen ideologiaa. Gnostilaisuus syntyi Uuden testamentin kirjoitusten jälkeen. Gnostilaisuus vaikutti 100 - 300-luvuilla.

4. Osoittavatko gnostilaiset tekstit, että Jeesus oli naimissa Magdalan Marian kanssa?

Missään gnostilaisissa teksteissä ei puhuta Jeesuksen ja Marian avioliitosta. Gnostilaisille Kristus ei ollut edes henkilö vaan taivaallinen henki, joka valtasi maallisen Jeesuksen muutamaksi vuodeksi. Naimissa tämä Kristuksen hengen valtaama Jeesus ei gnostilaisuuden mukaan ollut. Mikään historiallinen dokumentti ei tue väittämää, että Jeesus olisi ollut kenenkään kanssa avioliitossa. Väite on romaanien kirjoittajien ja elokuvien käsikirjoittajien mielikuvituksen tuote.

5. Käyttääkö Dan Brown historiallisia lähteitä kirjassaan?

Dan Brown on lainannut ajatuksiaan useasta kirjasta. Hän esittelee Da Vinci –koodin sivulla joitakin kirjoja, jossa käsitellään Graalin maljaa, historiallisina ja tieteellisinä kirjoina. Yksi näistä kirja Holy Blood, Holy Grail. Lehtimiehet Baigent, Leigh ja Lincoln ovat koonneet tähän kirjaan mitä tahansa Graalin taruun liittyvää aineistoa. Kirja ei ole historiallinen tutkimus eikä kirjoittajat ole historioitsijoita.

Dan Brown käyttää myös runsaasti Margaret Starbirdin fiktiivisiä romaaneja. Brownin käyttämät teokset eivät ole antiikin ajan historiallisia kirjoituksia vaan nykyajan amerikkalaista romaanikirjallisuutta.

6. Oliko Rooman valtakunnassa "pyhän naiseuden" uskonto?

Romaanissa tuodaan esille väittämä, että antiikin Rooman valtakunnassa olisi ollut mysteeri uskonto, joka edusti "pyhää naiseutta". Roomassa ei kuitenkaan ollut mitään tiettyä ryhmää, joka edustaisi auringon palvontaa, julistaisi uskonnon mysteeriluonnetta, puhuisi jumalattarista ja kutsuisi jäseniään rituaalisiin seksiorgioihin.

7. Onko kirkon liturgia otettu pakanuskonnoista?

Helluntaiseurakunnissa ei ole eikä ole ollut jumalanpalveluksissa käytössä ollenkaan liturgiaa. Tilaisuudet rakentuvat rukouksista, saarnoista ja hengellisten lauluista. Korkeakirkollisten kirkkokuntien jumalanpalvelusten liturgia kaavan sanotaan rakentuvan synagoogajumalanpalveluksen pohjalta. Liturgiat sisältävät myös rukousta, tekstien lukua, laulua sekä saarnaa. Voi olla, että joihinkin liturgioihin on historian aikana sekoittunut joitakin pakanallisissa kulttuureissa käytettyjä aineksia, joille on annettu myös kristillinen merkitys, esimerkiksi kynttilöiden käyttö rukouksessa. Mutta ei voida kuitenkaan sanoa liturgioiden olevan pakanallista alkuperää.

Kirkkovuoden eri juhlat ovat Jeesuksen elämän avainkohtia. Juhlien viettämisissä on kirkkojen ulkopuolelta tulleita pakanallisia perinteitä, kuten tontut, jotka eivät ole varsinaista kristillistä perinnettä. Joulun ajankohta ei ole todennäköisesti todellinen Jeesuksen syntymän ajankohta, vaan alkujaan paikalla on ollut pakanallisia juhlia, jotka on myöhemmin korvattu Jeesuksen syntymän juhlalla.

Ympäröivä kulttuuri vaikuttaa aina myös kristinuskoon, mutta on epärehellistä väittää, että jumalanpalveluksien malli ja juhlat olisivat lainattu kristillisyyteen suoraan pakanauskonnoista.

8. Vastaako kirkkorakennus pakanatemppeliä?

Helluntaiseurakuntien kirkkorakennukset eivät noudata mitään ennalta suunniteltua muotoa. Kukin kirkkorakennus rakennetaan käytännön tarpeiden ja rakentajien mieltymysten mukaan. Dan Brown väittää kirjassaan goottilaisten katedraalien edustavan jumalattaren ruumista samalla tavoin kuin pakanatemppelit. Tässä on todennäköisesti kysymys vain Brownin teinipojan tason mielikuvituksesta, joka näkee naisen sukuelimiä kaikkialla.

9. Päättikö kirkolliskokous Jeesuksen jumaluuden?

Jeesuksen jumaluus on selkeästi esillä jo Uudessa testamentissa. Uuden testamentin kirjoittajat uskovat Jumalan poikaan pelastajana ja vapahtajana samalla tavoin kuin Isä Jumalaan. Ennen Konstantinuksen aikaista kirkolliskokousta (325 jKr.) Uudessa testamentissa ihmisiä kastetaan Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Uuden testamentin kirjat kirjoitettiin vuosien 51 – 90 jKr. välillä (2). Ajatus Jeesuksen jumaluudesta ja kolmiyhteisestä Jumalasta on luettavissa Uudessa testamentissa.

Tämän uskon pohjalta syntyi jo ennen Konstatinuksen kirkolliskokousta toisen vuosisadan alussa apostolinen uskontunnustus, jossa Jeesuksen jumaluus ja Jumalan kolminaisuus on esillä. Raamatun tekstien mukaan opetuslapset tunnustivat Jeesuksen Jumalaksi ja yhdeksi kolmiyhteisen Jumalan persoonaksi jo Jeesuksen elämän aikana. Sama tunnustus jatkui heti Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen jälkeen Kristillisissä seurakunnissa, Raamatun teksteissä ja kristillisissä kirjoituksissa paljon ennen Konstantinuksen aikaa.

10. Ovatko Ranskan kuninkaat Jeesuksen jälkeläisiä?

Historian kirjoituksissa ei ole mitään viittausta tai todistetta sille, että Jeesus olisi ollut naimisissa tai että Hänellä olisi jälkeläisiä. Eikä näin ollen Ranskan kuninkaallinen suku voi olla Jeesuksen jälkeläisiä.

11. Kuuluiko Leonardo Da Vinci Siionin luostari –salaseuraan?

Tämäkin väite on fiktiivisen romaanin mielikuvituksen tuote. Historiassa ei ole todistetta eikä dokumenttia siitä, että Da Vinci olisi kuulunut mihinkään seksuaaliriittejä noudattaneeseen lahkoon . Siionin luostari – niminen salaseura on ilmeisesti ollut olemassa. Se ei kuitenkaan ole Dan Brownin esittämän näkemyksen kaltainen. Se lienee ollut vapaamuurareiden kaltainen ryhmä. Mistään historiallisesta dokumentissa ei esiinny tietoa, että tämä salaseura olisi noudattanut seksikulttia.

12. Sisältävätkö Leonardo Da Vincin taulut salaisia koodeja?

Leonardo da Vincin tauluissa ei ole mitään, mikä kertoisi Jeesuksen ja Marian välisestä liitosta tai jälkeläisistä. Da Vinci esittää taulussa oman näkemyksensä Jeesuksen viimeisestä ateriasta, ehtoollisesta. Brown väittää taulussa esiintyvän Jeesuksen opetuslapsen Johanneksen olevan Maria Magdaleena. Da Vinci esittää taulussaan Johanneksen naismaisena. Taidehistorioitsijoiden mukaan Da Vinci kuvasi taulussaan opetuslapsi Johanneksta eikä ketään muuta.

Muissakin maalauksissa ja myös nykyajan teoksissa esiintyy samaa näkemystä Johanneksen olemuksesta. Opetuslapsi Johannesta pidetään usein naismaisena sen tähden, että hän kirjoittaa kirjeissään paljon rakkaudesta ja kehottaa kristittyjä rakastamaan toisiaan. Jokainen Raamatun tunteva näkee kuitenkin Raamatun esittämän Johanneksen toisenlaisena. Jeesus kutsui Johannesta ja hänen veljeään Jaakobia "ukkosenjylinän pojiksi" (Luuk. 9:54).

13. Pyrkiikö Vatikaani hiljentämään korkeampaan tietoon perustuvan uskonnon?

Salaliittoon viittaaminen on aina helppoa, koska väitettä on hankala kumota tai todistaa, eihän salaliitto muuten olisi salainen. Salatieto on aina kiehtonut ihmisiä. Ajatus tiedosta, jota kaikilla ei ole, on aina viehättävää. Uskonnon kuvitellaan olevan sarja salaisuuksia, jotka sitten paljastetaan vähitellen riitteihin osallistumisien kautta. Näin on esimerkiksi mormonismissä, joka ei ole kristillisyyttä.

Kristinusko ei koskaan perustu salaseuroissa paljastettavaan tietoon, vaan kaikille avoimeen evankeliumiin. Kristinuskon lähtökohtana on, että pelastus ja kaikki tietoa Jumalasta on esillä Raamatussa. Tieto on kaikkien luettavissa ja tarkastettavissa. Kirkot eivät yritä hiljentää sanoman esillepääsyä, vaan haluavat tuoda sen esille mm. julistuksen ja lähetyskäskyn toteuttamisen kautta.

Tietoa Jumalasta ei tarvitse etsiä korkeamman tiedon tai salariittien kautta. Hyvä sanoma Jumalan Pojan sijaiskuolemasta ja syntien sovituksesta on avoimesti nähtävillä ja sitä tarjotaan vapaana lahjana kaikille ihmisille.

14. Onko Dan Brownin kirjan kuva naismyönteisempi kuin Raamatun?

Kirja korostaa näennäisesti naisen asemaa, mutta tosiasiassa se tekee naisesta pelkän seksuaalisen objektin. Kirjan antamassa naisen kuva on seksistinen, miehen seksuaalisien haluille mieleinen ja nainen alistetaan miehen käytettäväksi prostituoidun asemaan.

Brownin kirja antaa tahallisesti väärän kuvan Raamatun naiskuvasta. Todellisuudessa Uusi testamentti opettaa tasa-arvoista naiskäsitystä. Uuden testamentin opetuksen mukaan nainen ja mies ovat samanarvoisia suhteessa Jumalaan. Vastaavaa tasa-arvoa ei ole antiikin uskonnoissa. Protestanttisen kristillisyyden muokkaama Pohjoismainen arvomaailma on synnyttänyt ihmiskunnan kaikkein tasa-arvoisimpia yhteiskuntia. Samaa eivät Dan Brownin ihannoimat pakana- ja idänuskontojen yhteiskunnat ole saaneet aikaan.

Loppusanat

Dan Brownin teos Da Vinci –koodi on fiktiivinen romaani. Sen ei ole tarkoitettukaan olla historiallinen tai totuuden mukainen. Kirjassa mainittuja dokumentteja käytetään väärin ja Brownilla on hyvin vaatimattomat tiedot uskonnoista. Lukija on väärässä, jos hän kuvittelee, että teoksella on tekemistä todellisen historian kanssa. Kirjan ympärillä oleva kohu kertoo enemmän lukijoista kuin kirjasta. Osa lukijoista on valmis hyväksymään mitä vain, kunhan heidän ei tarvitsisi myöntää omaa syntisyyttään ja tulla Kristuksen luokse syntien anteeksi saamiseksi.

Raamatun todellinen historia ja sanoma ovat paljon radikaalimpia ja sykähdyttävämpiä kuin romaanien mielikuvitusmaailma. Jeesuksen elämä ja opetus ovat vastaus ihmiskunnan suurimpiin ja vaikeimpiin kysymyksiin. Jeesuksen opetuksen ja elämän kautta ymmärrämme, miksi ihmiskunta on pahuuden riivaama ja miksi elämä on usein vaikeaa. Jeesuksessa näemme täydellisen rakkauden ja vastauksen kysymyksiin. Jumala lähetti poikansa kuolemaan ja voittamaan ylösnousemuksessa suurimman vihollisen kuoleman.

Lähteet
Da Vinci –koodi ja historia, Timo Eskola, Suomen teologinen instituutti, 2005
(1) Voiko raamattukritiikkiin luottaa, Tapio Luttinen
(2) Iso Raamatun tietosanakirja, osa 8, sivu 198, 1992

Avainsanat: Dan Brown, Da Vinci -koodi kirja, gnostilaisuus, Maria Magdaleena, Graalin malja

Webmaster