Fundamentalismi

Alun perin fundamentalismi on ollut nimitys kristilliselle liikkeelle, joka syntyi Yhdysvalloissa suunnilleen ensimmäisen maailmansodan aikoihin. Sen nousu liittyy erityisesti vuosien 1910 - 1912 nimellä ''Fundamentals'', "Perusteet, totuuden todistus", julkaistuihin kirjasiin. Niissä esiteltiin, nimensä mukaisesti, perustavat opinkappaleet, joissa kirjoittajat vastustivat vapaamielistä Raamatun tulkintaa. Heidän mielestään kyseessä oli ydinkysymykset, joista kristillisyydessä ei voinut luopua hävittämättä itse kristillisyyttä.

Nykyisin fundamentalisti-sanalla ei viitata suoraan tähän historialliseen kontekstiin.  Fundamentalistista uskonnon toteuttamista on kaikissa uskonnoissa ja myös ateismissa. Fundamentalismia voidaan toteuttaa uskonnon lisäksi myös luonnonsuojelussa ja eläinten oikeuksien puolustamisessa. Ekoterrorismi on melko uusi termi joka on otettu käyttöön mediassa. Fundamentalistisanan käyttö on nykyisin sekavaa ja summittaista ja välillä jopa harhaanjohtavaa.

Usein fundamentalistilla tarkoitetaan henkilöä, joka uskoo Raamatun kirjaimelliseen jumalallisuuteen ja haluaa tulkita Raamatun opetuksen kirjaimellisesti. Mitä tällä sitten tarkoitetaan, jätetään usein epäselväksi ja vain viitataan islamilaisen fundamentalismin tekoihin, niin kuin niillä olisi jotain tekemistä kristillisyyden kanssa. Kristillisestä fundamentalismista puhujat eivät yleensä ymmärrä mitä Raamattu opettaa, he eivät tunne Raamatun opetuksia. Ns. kirjaimellisen Raamatun tulkinnan oletetaan helposti tarkoittavan jotain negatiivistä toisille ihmisille.

Se miten fundamentaalinen opin tulkinta vaikuttaa fundamentalistin ympäristöön, riippuu täysin siitä mikä on tämä oppi tai arvomaailma jota fundamentaalisesti tulkitaan. Onko arvomaailma ja oppi toisten kunnioittamista ja rakkautta vai onko se omien näkemystensä väkivaltaista levittämistä.

Raamatun opetuksen mukaan Kristus määrittää tärkeimmäksi käskyksi "Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi". Kristus opettaa lisäksi rakastamaan myös vihollisia. Rakkauden Uuden testamentin opetus määrittelee, että "se ei tee lähimmäiselleen mitään pahaa". Nämä opetukset "fundamentaalisesti" ja kirjaimellisesti ottava kristitty tuo epäitsekkyyttä ja hyvyyttä ympäristöönsä. Uuden testamentin opetukset tosissaan ottavan kristityn elämän hedelmiksi tämä sama opetus mainitsee seuraavat: "Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä" (Gal. 5:22 - 23). Luultavasti tällaisen ihmisen naapurissa olisi hyvä asua.

Uuden testamentin opetuksen totena pitävä kristitty ottaa tosissaan myös Paavalin opetuksen: "Ei kai minun asiani ole tuomita ulkopuolisia? Ettehän tekään tuomitse muita kuin omaan piiriinne kuuluvia. Ulkopuoliset tuomitsee Jumala." (1 Kor. 5:12–13) Tällä Paavali tarkoitti sitä, että Uuden testamentin moraaliopetuksen koskevat itseään kristittynä eli Kristuksen seuraajana pitäviin, eikä kristityn pidä edellyttää niitä muilta.

Fundamentalismikristillisyys nimikkeeseen liitetään usein negatiivinen suhtautuminen evoluutioon ja homoseksuaalisuuteen. Uuden testamentin opetus esittääkin Kristuksen seuraajilta korkeaa sosiaalis-, seksuaalis- ja taloudellismoraalista elämäntapaa. Kristitty, joka ottaa Raamatun opetuksen todesta suhtautuukin kielteisesti aviopuolison pettämiseen eli syrjähyppyihin, maksulliseen seksiin, pornografiaan, esiaviolliseen seksiin ja myös homoseksuaalisuuden harjoittamiseen. Taas on kuitenkin muistettava Paavalin opetus, että kristityn tehtävä ei ole vaatia samaa moraalien niiltä, jotka eivät tunnustaudu Kristuksen seuraajiksi. On myös huomioitava, että vapaassa yhteiskunnassa on jokaisella, myös vähemmistö mielipiteen edustajalla, oikeus tuoda oma näkemyksensä esille myös evoluution luotettavuudesta ja muista tunteita herättävissä kysymyksissä.

Mielenkiintoista fundamentalismi keskustelussa on se, että sitä käytetään lyömäaseena herätyskristittyjä vastaa (ks. esim. Wikipedia hakusana fundamentalismi). Yleensä vanhat kirkkokunnat, kuten katolinen ja ortodoksinen kirkko, jätetään keskustelun ulkopuolelle. Molemmat kirkkokunnat kuitenkin uskovat Raamatun jumalisuuteen ja suhtautuvat esimerkiksi kielteisesti homoseksuaalisuuden harjoittamiseen. Katolinen kirkko suhtautuu lisäksi kielteisesti ehkäisyyn ja pappien avioliittoon.

Fundamentalismi yhdistetään usein myös Yhdysvaltojen poliittiseen oikeistoon. On kuitenkin turhan yksipuolista väittää, että Raamatun kirjaimellisen tulkinnan kannattajat olisivat aktiivisia politiikassa. Monet heistä vastustavat voimakkaasti politiikkaan osallistumista. Herätyskristillisyyden kannattajat uskovat Raamatun kirjaimelliseen jumalallisuuteen, mutta heitä ei pidä sotkea Yhdysvaltojen "oikeistokristittyihin". Monet ns. oikeistokristityt ovat tukeneet mm. George W. Bushin hallintoa, mutta suuret herätyskristilliset ryhmät ovat samaan aikaan myös vastustaneen Bushin hallinnon toimia. Esimerkkinä tästä presbyteerinen kirkon (johon George W. Bush kuuluu) johto on julkisuudessa kritisoinut voimakkaasti Bushin hallinnon sisä- ja ulkopolitiikkaa.

USA:n oikeistokristitty-termi on myös jäänyt epäselväksi. En ole koskaan nähnyt sen tarkkaa rajausta ja määrittelyä. Tarkoitetaanko tällä George W. Bushin poliittista lähipiiriä? Jos näin on, niin toiminta on politiikkaa eikä kristillisyyttä. Monia varmaan ärsyttää, kun Bush sotkee kristillisyyttä politiikkaan. Niin minuakin. Kristillisten kielikuvien käyttö ei tee kenestäkään kristittyä, vaan sydämen usko, joka näkyy teoissa. USA:n oikeistokristittyjen teot ovat osoittaneet sen, että he eivät ymmärrä Uuden testamentin opetusta eivät tulkitse sitä kirjaimellisesti, vaan omien tarkoitusperiensä mukaan. Negatiivista termin käytössä on se, että oikeistokristitty-termillä halutaan tuomita kaikki Yhdysvaltojen herätyskristillisyys Bushin virkakoneiston toiminnan takia.

Eri keskusteluryhmissä käydessäni yllätyn usein miten vääristynyttä informaatiota kristillisyydestä tuodaan esille. Samaan dis-informaatioon törmää myös mediassa. Informaatio voi olla yksipuolista, vääristelevää tai suoranaista valhetta. Fundamentalismitermi on niin värittynyt islamilaisen fundamentalismin ja muiden ääriliikkeiden takia, että sanan ei voi enää katsoa kuvaavan kenenkään Kristuksen opetuksen seuraajan uskoa.

Ystäväni, joka on ateisti, lanseerasi minulle termin "aggressiiviset ateisti".  Nämä ääriateistit haluavat suuren yleisön yhdistävän herätyskristityt ääri-islamistien kanssa. Yksi herkkukohta heille on USA:n Kansasin Westboron "baptistit", jotka vastustavat intensiivisesti homoseksuaalisuutta. Yleensä he jättävät mainitsematta, että tämän ryhmän koko on vain 150 henkeä ja he kuuluvat samaan sukuun. Lisäksi he eivät ole baptisteja ja vielä vähemmän helluntailaisia. He ovat samaan sukuun kuuluva ryhmä friikkejä.

Kristillisyyden vastustajat yrittävät vierittää tavalla tai toisella herätyskristittyjen päälle ääri-islamistien negatiivisen imagon. Onko islamisteilla ja herätyskristityillä jotain yhteistä? Yhteisyyttä löytyy, ottihan Muhammed vaikutteita Arabian niemimaalla 600-luvulla vaikuttaneesta kristillisyydestä, mutta eroavaisuudet ovat suurempia. Yhteistä on usko yhteen Jumalaan, usko oman kirjansa jumalaisuuteen ja halu toteuttaa kirjan sanomaa. Yhteistä on myös pyrkimys laittaa kirjan sanoma elämän ylimmäksi auktoriteetikseen. Tähän yhteneväisyydet loppuvatkin. Vaikka molemmat ryhmät haluavat toteuttaa Jumalan tai Allahin tahtoa, niin tämän Jumalan tai Allahin tahto nähdään hyvin erilaisella tavalla, jopa päinvastaisena. Myös molempien ryhmien jumalaisen kirjan sanoma on hyvin erilainen, jopa päinvastainen.

Asialleen omistautunut herätyskristitty, jota usein halutaan nimittää äärikristityksi, haluaa toteuttaa kirjansa ja Jumalansa tahtoa "fundamentalistisesti". Herätyskristitylle yksi Raamatun tärkeimmistä sanomista on "RAKASTA LÄHIMMÄISTÄSI NIIN KUIN ITSEÄSI" (Luuk. 10:27) ja myös "rakasta vihollistasi" (Matt. 5:43). Onko tämän sanoman "fundamentalistinen" toteuttaminen jotenkin pelottavaa tai väärin? Päinvastoin, se tuo hyvyyden ja rakkauden ja epäitsekkyyden toteuttamisen mahdolliseksi tässä itsekkäässä maailmanajassa. Tätä eroa kristinuskon vastustajat eivät halua mitenkään nähdä. He eivät halua nähdä sitä että islamistien Koraanin ja herätyskristittyjen Raamatun sanomassa on "fundamentalistinen" ero. Kristittyjen Raamattu ja Jeesus julistavat rakkautta jopa vihollisia kohtaan.

Webmaster

Jos asia herätti sinussa ajatuksia, voit aloittaa keskustelun seurakunnan internet-keskusteluryhmissä

Lue lisää aiheesta artikkeleista
Rakasta!
Kristinusko ja väkivalta
Miekka ja risti

Avainsanoja: fundamentalismi, kristillinen fundamentalismi, islamilainen fundamentalismi, äärikristillisyys, äärikristityt, ääri-islam, äärimuslimit, ääriateismi, ääriateistit, herätyskristillisyys, Raamattu, Koraani, tulkinta, kirjaimellinen tulkinta, oikeistokristityt