3.10.2002

Israel odottaa Yhdysvaltojen sotatoimia 

Irakin ja Iranin ydinaseohjelmat huolena

Kun Irakin presidentti SaddamHussein jäi vuoden 1991 Persianlahden sodan jälkeen valtaan, hän alkoi suhteellisen pian uudelleen uhitella länsimaita. Israelin ja palestiinalaisarabien kaksi vuotta jatkuneet yhteenotot ovat pintakuohua, jos sota leimahtaa Irakin ja Yhdysvaltojen välille. Amerikkalaisten näennäisenä pontimena uudelle sodalle ovat viime vuoden syyskuun 11. päivän terrori-iskut New Yorkiin ja Washingtoniin. Presidentti George W. Bush luokitteli Irakin Iranin ja Pohjois-Korean sekä al-Qaida järjestön rinnalla pahan akselivallaksi.

Kesäkuussa Israelin tiedustelupalvelun, Mossadin päällikkö Efraim Halevi puhui Brusselissa Atlantin puolustusliiton (Naton) jäsenmaitten suurlähettiläille. Halevin mukaan vuoden takaiset iskut oli tyly kolmannen maailmansodan julistus, jonka strategisia välineitä ovat itsemurhaterrori-iskut sekä islamilaisten hallitusten käsissä olevat joukkotuhoaseet. Voittaakseen sodan länsimaitten on yhdessä taisteltava terrorismia vastaan ja estettävä asevarustelun kiihtyminen Lähi-idässä. Israelin tiedustelupalvelun raporttien perusteella nyt pelätään ydinaseterroria, joka voi ryöstäytyä täysimittaiseksi ydinsodaksi.

Israelin sotastrategioissa erotetaan neljä ilkimysvaltiota, Iran, Irak, Syyria ja Libya, joilla on biologisia ja kemiallisia aseita. Vaara kohoaa aivan uudelle tasolle, jos jokin noista neljästä saa ydinaseen. Toistaiseksi vain Irak ja Iran muodostavat varteenotettavan riskin.

Mossadin mukaan Irak oli ennen vuotta 1991 hyvin lähellä ydinasevalmiutta, ja on lähes varmasti pyrkinyt uudistamaan ydinohjelmansa sen jälkeen, kun YK:n asetarkastajat lähtivät maasta vuonna 1998. Irakin on silti tarkkailun vuoksi hyvin vaikeaa viedä ohjelmaa loppuun saakka, erityisesti rikastettua uraania valmistavaa laitosta on hankala pitää piilossa.

Vaikka Irak ei kykene atomiaseen valmistukseen yhdessä yössä, sen olemassa olevat aseet ovat riittävä uhka, koska Israelissakin uskotaan, ettei Saddam epäröi nurkkaan ahdistettuna käyttää kaikkea mahdollista tuhoarsenaaliaan.

Iranilta vie muutamia vuosia päästä ydinasevallaksi, jollei se saa hankituksi pimeiltä markkinoilta rikastettua uraania. Tutkijat sanovat, että Persianlahden rannalle Bushehriin rakennettu ydinreaktori on niin tiukasti valvottu, että sitä on vaikea käyttää ydinaseohjelmaan. Israelissa epäillään, että Iran rakentaa jonnekin muualle laitoksen rikastaakseen uraania.

Israelin pääministeri Ariel Sharon toisti syyskuun lopulla Moskovassa pääministeri Vladimir Putinille toiveensa, että Venäjä lopettaisi ydinteknologisen yhteistyön Iranin kanssa. Putin ei suostunut keväällä myöskään Yhdysvaltojen pyyntöön, mutta lupasi tiukentaa kontrollia Bushehrin atomiprojektissa. Sen sijaan varhain heinäkuussa kiinalaiset totesivat Israelille, että Peking ei välitä ydinteknologiaa ainoallekaan maalle, joka saattaa käyttää sitä Israelia vastaan.

Myrkkyaseet Israelin uhkana

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että Syyria ja Libya, vaikka niillä onkin pienet ydintutkimusreaktorit, ovat vielä hyvin kaukana atomiaseesta. Eurooppalaiset asiantuntijat seuraavat kuitenkin huolestuneina Libyaa, jolla on paljon kemiallisia aseita ja uusia pitkän kantaman ohjuksia. Nämä Pohjois-Koreasta ja Iranista hankitut ohjukset voivat singota satojen kilojen myrkkylataukset yli 1 300 kilometrin päähän.

Viime kuukausina on puntaroitu sitäkin, onko Egyptillä salainen ydinaseohjelma. Israelilaistutkijat uskovat, ettei Egypti halua uhmata ydinasepyrkimyksellään amerikkalaisilta saamaansa suurta taloustukea.

Tutkijoitten mielestä Israel tarvitsee naapurimaittensa joukkotuhoaseita vastaan avuksi joko Natoa tai Yhdysvaltoja, jonka sotavoimat eliminoivat asetehtaat ja syrjäyttävät väkivaltaiset hallitukset.

Israelin hallitus odottaa Saddam Husseinin syrjäyttämistä ja seuraa tarkoin, mitä tapahtuu muissa "pahan akselivalloissa" . Israel on jo vuosikausia pitänyt Irania sotilaallisesti suurimpana uhkanaan.

Israelilla 400 ydinkärkeä?

Israel käyttää naapureitaan vastaan pelotetta. Se on muistuttanut usein, että vihollisvallat joutuvat maksamaan huikean hinnan mahdollisesta joukkotuhoaseitten käytöstä. Tähän viitannevat myös viime kuukausien "uutisvuodot", joitten mukaan Israelilla olisi noin 400 ydinkärkeä, vaikka maan virallisen sotilaspolitiikan mukaan ydinaseistuksen olemassaoloa ei myönnetä tai kielletä. Se tiedetään kuitenkin yleisesti, että armeijan käytössä on yksi maailman parhaista ohjusjärjestelmistä, joka kykenee lennättämään jopa 700 kilon latauksen noin 7 000 kilometrin säteelle Israelista.

Israelissa nykytilannetta arvioidaan siten, että Lähi-idän kauhuskenaariot voidaan torjua vain Natomaitten tuella. Yhdysvallat onnistui kylmän sodan päättyessä 1990-luvun alussa sopimaan Venäjän kanssa ydinaseistuksen radikaalista rajoittamisesta. Porkkanana olivat suuret taloudelliset avustukset. Onko amerikkalaisilla tänään riittävästi diplomaattisia taitoja ja rahaa pysäyttää Iranin ja Irakin ydinaseohjelmat? Vai käydäänkö ensin suursota Irakia vastaan, jonka jälkeen Lähi-idän strategiset palikat kootaan uudelleen?

HEIKKI KANGAS
Kirjoittaja on Lähi-idän erikoistoimittaja, joka asuu Israelissa.