7. joulukuuta 2004

Israelin messiaanisten kaksoisidentiteetti

Raamatun henkinen ja hengellinen perintö vaikuttavat Israelissa niin juhlaan, arkeen kuin politiikkaankin. Uskonnolliset juutalaiset elävät yhä vahvasti Messiaan ensimmäisen tulemuksen odotuksessa kuten monet tekivät jo 2000 vuotta sitten.

Juutalaisten odotuksessa Messias, Daavidin poika ilmoittaa Jumalan kirkkauden ja voiton maan päällä erityisellä tavalla. Messias ei ole kuitenkaan heille Jumala, vaan Hänen sanansaattajansa.

Uuden Testamentin ohella Jeesuksen ajan historioitsijat kertovat, miten juutalaiseen Messias -uskoon liittyi valtapolitiikkaa. Monet odottivat vapautumista Rooman suurvallan ikeestä. Toisaalta Messiaan johtamaan valtioon liittyy ajatus Jumalan vanhurskaudesta, joka toteutuu juutalaisvaltiossa. Se välittäisi muille kansoille Jumalan siunausta.

Mutta Jeesus julisti toisenlaista vapautumista ja sanomaa sisäisestä rauhasta, joka voidaan saavuttaa uskomalla Häneen. Vaikka Jeesus tuli omiensa keskuuteen, evankeliumi tarkoitettiin vapauttamaan kaikki kansat ja koko luomakunta.

Ensimmäiset apostolit olivat Jeesuksen tavoin juutalaisia ja aloittivat tehtävänsä "kotikentältä". Näin toimivat niin Pietari kuin Paavalikin. Hyvästä alusta huolimatta ilosanoma ei ole saavuttanut vielä juutalaisten sydämiä kansakuntana.

Vuosisatojen saatossa kristitty -nimeen on tarttunut niin paljon painolasteja, että Jeesuksesta puhuttaessa useimmat juutalaiset yhdistävät asian ensiksi kreikkalais-roomalaiseen kulttuuripiiriin, sitten ristiretkeläisten toteuttamiin juutalaisten ja arabien joukkomurhiin, katolisen kirkon inkvisitioon sekä huipennuksena Hitlerin Saksan holokaustiin. Aivan viime vuosina erityisesti nuoriso on alkanut tutkia ennakkoluulottomasti Jeesuksen persoonaa ja Hänen aitoa sanomaansa.

Puun ja kuoren välissä

Tämän päivän juutalaiskristityt, messiaaniset ovat silti yhä muukalaisia omiensa keskuudessa. Arviot Israelin messiaanisista jäävät yleensä alle 10 000:n maan 5,4 -miljoonaisesta juutalaisväestöstä. Turvallisuussyistä Israelin noin sata messiaanista seurakuntaa eivät pääsääntöisesti pidä kirjallisia jäsenluetteloita. Osa uskovista on myös niin sanottuja Nikodeemuksia, jotka eivät tuo Jeesus-uskoaan julkisuuteen.

Yhdysvalloissa arviot messiaanisten määrästä vaihtelevat muutamista kymmenistä tuhansista aina 200 000:een. Yhdysvalloissa lasketaan elävän yli kuusi miljoonaa juutalaista.

Koska messiaaniset eivät ole uskonnollisia ortodoksijuutalaisia eivätkä myöskään selkeästi maallistunutta joukkoa, viranomaistenkin on hankala käsitellä heitä. Korkein oikeus teki 1990-luvun alussa kolmen messiaanisen perheen kohdalla ennakkopäätöksen, jonka mukaan kristityksi kääntynyt juutalainen ei ole enää juutalainen eikä hänellä siksi ole paluumuuttolain perusteella oikeutta tulla maahan uutena siirtolaisena. Kuitenkin Israelin peruslakeihin (maassa ei ole vielä varsinaista perustuslakia) kuuluu säädös, jonka mukaan maahan on vapaa muutto-oikeus jokaisella juutalaisella ikään, sukupuoleen tai ammattiin katsomatta.

Useimmat messiaaniset haluavat tunnollisesti täyttää tehtävänsä Israelin valtion rakentamisessa. Siksi heiltä vaaditaan vahvaa identiteettiä, jotta eivät kätke ihan kokonaan tai kiellä uskoaan Jeesukseen. Messiaaniset ovat samaan tapaan kuin maan reilut 100 000 arabikristittyä puun ja kuoren välissä. Omat heimoveljet ja -sisaret eivät tahdo heihin luottaa ja heitä herjataan kansansa pettureiksi. Monet seurakunnat ovat kokeneet lisäksi fyysistä vainoa.

Vaikka henki ei ole suoranaisesti uhattuna, tarvitaan vahvaa uskonperustusta. Voimaa arkeen messiaaniset ammentavat seurakuntakokouksistaan, jotka ovat avoimia kaikille uskoville rotuun katsomatta. Arabit ja maassa asuvat ulkomaalaisetkin voivat kuulua messiaanisiin seurakuntiin.

Messiaanisten seurakunnat ovat itsenäisiä yksikköjä, niillä ei ole virallista katto-organisaatiota. Sen sijaan seurakunnat kokoontuvat aika ajoin valtakunnallisiin musiikkiseminaareihin tai asiakokouksiin. Viimeisen kymmenen vuoden ajan on järjestetty ainutlaatuinen rukouspäivä, johon tulee satoja osanottajia eri puolilta maata. Parhaimmillaan koolla on ollut yli tuhat paikallista uskovaa.

Paikallistasolla on vuosittain arabien ja juutalaisten yhteisiä kokouksia. Esimerkiksi viime lokakuussa Galileassa kokoontui metsään noin 400 uskovan joukko. Nykyisen palestiinalaisten kansannousun, intifadan aikana tällainen kohtaamiset ovat hyvin siunaavia todistuksia siitä, miten Jeesus voi yhdistää kiisteleviä kansoja.

Israelissa ja palestiinalaisalueilla lasketaan olevan noin 2000 protestanttista arabikristittyä, jotka ymmärtävät, että Jumalan pelastus lähti maailmaan juutalaisista, ja että juutalaisilla on yhä merkitystä Jumalan kokonaissuunnitelmassa. He eivät taistele poliittisen palestiinalaisvaltion puolesta, vaan tekevät ennen muuta hengellistä ja humanitääristä yhteistyötä juutalaisten kanssa.

Perinteet tukevat identiteettiä

Messiaaniset viettävät niitä kansansa uskonnollisia juhlia, joiden perinteet nousevat Raamatusta. Kodin ja lähiyhteisön tärkeimpiä juhlia ovat keväällä pääsiäinen ja helluntai (shavuot, viikkojuhla) sekä syksyllä lehtimajanjuhla. Vaikka messiaaniset tietysti arvostavat Jeesuksen syntymää, joulujuhlia ei vietetä yleisesti kodeissa tai seurakunnissa.

Monien juutalaisuskovien mielestä joulunvietto "ei istu täkäläiseen yhteisöön, koska Raamattu ei anna siihen suoranaista kehotusta". Sen sijaan pääsiäinen, jolloin juutalaiset muistavat Egyptistä vapautumista, on messiaanisten mukaan esikuva todellisesta pääsiäissanomasta. Israelin kansan pelasti egytiläisten surmayönä karitsan veri. Samoin pelastaa Jeesuksen uhriveri, joka pääsiäisenä vuodatettiin Golgatalla koko ihmiskunnan puolesta.

HEIKKI KANGAS
Kirjoittaja on Lähi-idän erikoistoimittaja, joka asuu Israelissa.