Vuonna 2005 vietetään juhlavuotta Suomen kristillisissä kirkkokunnissa ja seurakunnissa. Hallitsijan ja katolisen kirkon saapumisesta Suomeen lasketaan kuluneen 850 vuotta. Juhlavuoden toimikuntaan kuuluvat edustajat evankelisluterilaisesta, katolisesta ja ortodoksisesta kirkosta sekä vapaista suunnista Suomen vapaakristillisen neuvoston (SVKN) edustamana.

Juhlavuoden kunniaksi tällä sivulla julkaistaan lyhyt kirjoitus Suomen kirkollisuuden ja kristillisyyden historiasta.

Vuonna 1155 Ruotsin kuningas Erik ja piispa Henrik tekivät ristiretken Suomeen. Katolinen piispa Henrik oli syntyperältään englantilainen. Retken tarkoitus oli liittää Suomi Ruotsin katoliseen organisaatioon. 1200-luvulla katolinen kristillisyys vakiinnutti asemansa Suomessa. Vuosisadan loppupuolella piispa Magnus oli Suomen ensimmäinen suomalaissyntyinen piispa. Hänen aikanaan Turku muodostui Suomen kirkolliseksi keskukseksi.

1500-luku oli protestantismin synnyn, uskonpuhdistuksen ja katolisen vastauskonpuhdistuksen vuosisata. Ruotsi-Suomessa uskonpuhdistus alkoi Kustaan Vaasan käskystä. Kuningas antoi 1527 määräykset, joilla katolisen kirkon valta-asema murrettiin ja kirkon omaisuus siirrettiin valtiolle. Ruotsi hyväksyi luterilaisuuden perusasiakirjan, Augsburgin tunnustuksen, vuonna 1593 Uppsalan kokouksessa. Tämän jälkeen luterilaisuus oli Ruotsi-Suomen valtionuskonto.

Uskonpuhdistuksen mukaisesti kansalle tuli oikeus kuulla Jumalaan sanaa omalla kielellään. Michael Agricola kirjoitti suomenkielisen ABC-kirjan ja käänsi Uuden testamentin suomeksi 1500-luvulla. Ensimmäinen suomalainen virsikirja ilmestyi vuosisadan lopulla.

1600-luku oli tiukka puhdasoppisuuden vuosisata Ruotsi-Suomen luterilaisessa kirkossa. Jo Uppsalan kokouksen päätösasiakirjasta nähdään pyrkimys tehdä valtakunnasta tiukasti yhden kirkkokunnan valtio: "Tähän maahan ei oikeasti saisi antaa tulla eikä asettua asumaan kenenkään sellaisen ihmisen, joka harrastaa jotakin väärää oppia eikä ole kanssamme yhtä opin asioissa, jotta hän ei viettelisi toisia mukaansa. Koska tätä ei kaupankäynnin takia kuitenkaan voida estää, on päästy yksimielisyyteen siitä, että harhaoppisen ei ole lupa pitää julkisia kokouksia kodeissa tai muualla. Jos joku tällaisesta tavataan tai jos joku muutoin puhuu halveksivasti meidän uskonnostamme, häntä tulee asianmukaisesti rangaista."

Keskiajan katolisen kirkon toimintaan ei kuulunut uskonnonvapaus ja suvaitsevaisuus. Valitettavasti uskonnonvapaus ei muuttunut uuden valtiokirkon toimesta, vaan uskonvainot jatkuivat kirkollisen opista poikkeavia vapaan suuntien kristittyjä kohtaan. Vuonna 1604 säädettiin uskontopakkolaki, jonka mukaan muut uskonsuunnat kuin luterilaisuus olivat kiellettyjä.

Pietistinen liike syntyi saksan luterilaisessa kirkossa uudistamaan kangistunutta puhdasoppineisuutta. Pietistisyys halusi korostaa kristillisyydessä enemmän kristillistä elämää kuin oppia. Pietistisyys levisi Suomeen ja monet sen edustajista halusivat jättää valtiokirkon. Tämän takia vuonna 1724 säädettiin konventikkeliplakaatti, joka kielsi maallikoiden johtamat hartauskokoukset.

Vapaata kristillisyyttä ahdisteltiin ja tie kohti nykyistä uskonnonvapautta oli hankala ja pitkä. Suomen ensimmäinen vapaakristillinen seurakunta perustettiin Ahvenanmaalle 1856. Seurakunta oli baptistiseurakunta. Vapaakirkollinen liike syntyi Suomeen 1880-luvulla. Suomen Vapaakirkko muodostettiin 1920-luvulla. Uskonnonvapaus lisääntyi 1800-luvun lopussa. 1889 säädettiin eriuskolaislaki, joka myönsi uskonnonvapauden kaikille protestanteille.

Helluntailiike saapui Suomeen 1910-luvulla. Suomen ensimmäinen helluntaiseurakunta perustettiin Helsinkiin 1915. Täydellinen uskonnonvapaus toteutui vuonna 1923 kun säädettiin uusi uskonnonvapauslaki. Tämän lain perustella Suomessa voi kuulua ja olla kuulumatta mihin tahansa uskonnolliseen yhdyskuntaan ja harjoittaa omaa uskoaan ja uskontoaan vapaasti. Suomen perustuslaki (1999) takaa uskonnon ja omantunnun vapauden. Uudistunut uskonnonvapaus tuli voimaan vuonna 2003.

Webmaster

Lähteet:
Kirkko Suomessa 850 vuotta, Internet-sivut www.kirkko850.fi
RV Kristillinen viikkolehti nro 8, 2005, Artikkeli Vapaakristillisyyden ohdakkeinen tie, Esko Halme.
Suomen Vapaakirkon Internet-sivut www.svk.fi
Suomen Baptistiyhdyskunnan Internet-sivut www.baptisti.net
Espoon helluntaiseurakunnan Internet-sivut, Suomen helluntaikirkon historia www.helluntai.net