|
Miekka ja risti
Yksi tämän ajan ilmiöistä on uskonnollinen fanatismi ja siitä johtuva väkivalta. Syyskuun 11. päivän terroristien isku WTC:n kaksoistorneihin on hyvin muistissa. Islamin väkivaltaisesta tulkinnasta
motiivinsa saavat yksittäiset terroristit ja terroristiryhmät pyrkivät muuttamaan maailman mielensä mukaiseksi väkivallan keinoin. Uskonto on yksi heidän perustelunsa.
Julkisissa ja yksityisissä keskusteluissa kristinusko
halutaan nähdä myös väkivallan aiheuttajana. Tähän perusteluna pidetään keskiaikaisen katolisen kirkkoinstituution halu toteuttaa uskonnollista ja maallista valtaa väkivallalla. Kirkkohistoriaan päällisin puolin tutustuneet
muistavat kirkon ristiretket, joiden päämääränä oli pysäyttää muslimien valloituksen Eurooppaan ja "vapauttaa" Jerusalem islamin vallinnasta.
Maallistunutta ja vallanhaluista katolista kirkko pidetään helposti
kristillisyyden ainoana edustajana keskiaikaisessa maailmassa. Kirkko alkoi maallistua ja tavoitella maallista valtaa 400-luvulla, kun kristillisyys hyväksyttiin Rooman imperiumin viralliseksi uskonnoksi. Kirkosta muodostui instituutio,
jolla oli koko ajan vähemmän ja vähemmän tekemistä kristinuskon kanssa ja joka halusi aina vain enemmän maallista valtaa. Jo varhaisessa vaiheessa instituutiokirkosta erottautui useita uskonpuhdistusryhmiä, jotka vastustivat kirkon
maallistumista, sen mielenkiintoa maallisen valtaan, moraalittomuutta ja Paavi-johtoisuutta.
Nämä kristityt ryhmät, jotka halusivat toteuttaa kristillisyyttä Uuden testamentin kirjoitusten mallien mukaan, joutuivat myös
maallistuneen katolisen kirkon mielivaltaisen väkivallan kohteeksi, siinä kuin noitavainoista tai ristiretkistä kärsineetkin. Kirkon inkvisitio etsi ja tuhosi kristittyjä, jotka eivät alistuneet katolisen kirkon määräysvaltaan ja
turmeltuneeseen uskonnon harjoittamiseen.
Yksi esimerkki näistä oli 1100-luvun lopussa syntynyt Valdolainen herätyskristillisyys. Valdolaisille oli kaksi tärkeää pääperiaatetta: Raamattu on kristityn ainoa ratkaiseva
auktoriteetti uskossa ja käytännössä ja kansankielinen Raamattu sekä Raamatun katsomuksen julistaminen on tärkein tehtävä. Saksan valdolaiset saivat kohdata 1200-luvulla raivokkaita vainoja katoliselta kirkolta. Myös Ranskassa,
Pohjois-Italiassa ja Pohjois-Espanjassa valdolaisliikkeet joutuivat kirkon inkvisition uhreiksi. Heitä poltettiin kerettiläisinä rovioilla. Useissa maissa kirkko tuhosi valdolaisen kristillisyyden kokonaan. (1)
Keskiaikainen
katolinen kirkko esti evankeliumin ilosanoman leviämisen estämällä Raamattujen kääntämistä kansankielelle, vainosi käännöksiä tekeviä ja Raamattuja levittäviä kristittyjä ja esti kansankieliset jumalanpalvelukset. Lähes
kaikki vakaumukselliset kristityt, jotka eivät suostuneet rappeutuneen kirkon uskontulkintaan, joutuivat kohtaamaan vainoja, kidusta ja kuolemaa.
Katolisen kirkon uskontulkinta ja toiminta keskiajalla oli niin kaukana
kristillisyydestä, että kirkkoa ei voitu pitää kristillisenä kirkkona. Kirkko toteutti enemmänkin Kristuksen ja kristillisyyden vastustajan, sielunvihollisen, tahtoa eikä Jumalan. Ei ole oikein yrittää sälyttää katolisen
kirkon synkän keskiajan väkivaltaista toimintaa kristillisyyden ylle.
Valdolaiset painottivat myös, että kristityn oli luovuttava aseen käytöstä ja toisten ihmisten tappamisesta. Tämä periaate löytyy selkeästi Uudesta
testamentista. Vanhan testamentin kuvaaman vanhan liiton käytännöt ja käskyt eivät koske kristittyjä. Jo ensimmäinen apostolinen kokous vapautti kristityt vanhan liiton periaatteista (ks. Apt. 15). Risti ja miekka eivät kuulu
yhteen. Jeesus osoitti väkivallattomuutta myös omalla elämänsä esimerkillä. Hän ei sallinut itseään puolustettavan miekalla. Kun Jeesusta oltiin pidättämässä, opetuslapsista Pietari tarttui miekkaan. Mutta Jeesuksen käsky
seuraajilleen tässä tilanteessa oli ehdoton: "Pane miekkasi tuppeen. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu." Kristillisyyttä ei tule koskaan puolustaa väkivallalla. Väkivaltaista toimintaa ajava kristitty ei
toteuta Jumalan tahtoa, vaikka hän perustelisi toimintansa hengellisillä termeillä.
Jeesus käski seuraajiaan rakastamaan lähimmäisiään niin kuin itseään ja jopa rakastamaan vihollisiaan. Hänen antamansa elämän asenne
on "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille." (Matt. 17:12)
Islam herättää länsimaissa vihastusta myös siinä, että sen pyrkimyksenä on saada koko yhteiskunta kunnioittamaan
islamilaisia periaatteita ja alistumaan islamin vaatimuksen mukaisesti. Myös Yhdysvalloissa esiintyvä poliittinen oikeistolainen kristillinen tulkinta on herättänyt vihastusta samasta syystä. Tähän kristillisyyden tulkintaan
liitetään väkivallan käyttö omien kristillisten näkemysten voimaan saattamiseksi. Ehkä äärimmäisinä esimerkkeinä tästä on aborttiklinikoiden räjäyttämiset ja abortteja tekevien lääkäreiden uhkaileminen.
Nämä
kristittyinä esiintyvät väkivallan tekijät, eivät seuraa Kristuksen opetuksia. Uuden testamentin opetuksen mukaan kristityiksi voidaan kutsua vain ihmisiä, jotka haluavat ja pyrkivät seuraamaan Kristuksen opetusta ja esimerkkiä.
Jeesus sanoikin: " Miksi te sanotte minulle: 'Herra, Herra', mutta ette tee mitä minä sanon?" (Luuk. 6:46) "Hedelmistä te siis tunnette heidät. "Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse
taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon." (Matt. 7:20 – 21)
Paavali opettaa Kristuksen seuraajille seuraavaa: "Ei kai minun asiani ole tuomita ulkopuolisia?" (1 Kor. 5:12)
Ja jatkaa tuomivallan kuuluvan yksin Jumalalle: "Ulkopuoliset tuomitsee Jumala." (1Kor. 5:13) Ulkopuolisilla Paavali tarkoitti niitä, jotka eivät ole vakaumuksellisia eli uskovia kristittyjä. Kristityn tehtävänä ei ole yrittää saada ihmiset, jotka eivät edes usko Kristukseen, käyttäytymään kristillisellä tavalla. Kristityn tehtävä on julistaa evankeliumin rakkaudellista hyvää sanomaa, joka muuttaa ihmisen. Paras todistus evankeliumin todellisuuden puolesta on rakkaus toisia ihmisiä kohtaan. Sen antaa Jumala.
Raamattu kieltää meitä tiukasti olla mukautumatta kunkin ajan ilmiön mukaan. (Room. 12:2) Tämä kielto koskee myös olla mukautumatta tämän ajan uskonnolliseen väkivaltaan. Nykyajankin kristityille on voimassa Jeesuksen kehotus kääntää toinen poski vastustajille (Luuk. 6:29). Kristitty uskova ei ole oikeutettu käyttäytymään väkivaltaisesti, edes hyvän asian puolesta (2 Tim. 3:4).
Lue lisää aiheesta tekstistä Kristinusko ja väkivalta.
Webmaster
Rukous: Jeesus Kristus, auta meitä elämään tahtosi ja opetuksesi mukaisesti. Auta meitä rakastamaan niitä ihmisiä, joita tapaamme, Sinun
rakkaudellasi. Aamen.
Jos teksti herätti sinussa ajatuksia, voit kirjoittaa niistä webmasterille tai keskustella niistä seurakunnan Internet-keskusteluryhmässä.
Avainsanoja:
Kristillisyys, katolinen kirkkon, valdolaisuus, ristiretki, ristiretket, islam, islamilaisuus, terrorismi, väkivalta, uskonnollinen väkivalta, rakkaus, usko, Kristus.
|
|
espoohsrk.fi,