Narnian tarinat

Fantasiakirjojen filmatisointi uudella digitaalitekniikalla on tuonut myös C.S. Lewisin suositun Narnia-sarjan ensimmäisen kirjan elokuvateattereihin. Suomen ensi-ilta elokuvasta oli 23. joulukuuta 2005. BBC on aikaisemmin tehnyt vuonna 2003 televisiosarjan Narnian kirjoista Velho ja leijona, Prinssi Kaspian, Prinssi Kaspian matka maailman ääriin ja Hopeinen tuoli. Lisäksi noin 30 vuotta sitten, vuonna 1976, on kirjasta Velho ja leijona tehty piirroselokuva.

C.S. Lewis kirjoitti Narnia-kirjat vuosina 1950 - 56. Narnian tarinat kertovat nimensä mukaan Narnia-nimisestä maasta, jota hallitsee Aslan-niminen suuri leijona. Narniassa asustaa puhuvia eläimiä ja erilaisia satuhahmoja. Aslan on merentakaisen suuren hallitsijan poika. Narnian-tarinat kertovan Narnian historian vaiheet sen synnystä Narnian loppuun. Narnia, sitä ympäröivät maat ja niiden tarinat muodostavat oman fantasiamaailman.

Narnian historian ratkaisevissa vaiheissa eri lapset löytävät vahingossa pääsyn tähän maahan ja vaikuttavat ratkaisevasti maan kohtaloon. Narnian naapureita ovat sen kanssa ystävällisessä välissä oleva Arkkimaa ja Narnian valloittamisesta haaveileva Kalormenia sekä Telmar. Kalormenia on ratkaisevassa merkityksessä sarjan viimeisessä kirjassa Narnian viimeinen taistelu, jossa kalormenilaiset onnistuvat valloittamaan Narnian.

Lewisin Narnian-tarinoiden ensimmäiseksi kirjoittama kirja oli Velho ja leijona. Kronologisesti ensimmäisen kirjan, Taikurin sisarenpoika, Lewis kirjoitti juuri ennen Narnia tarinan viimeistä kirjaa, Narnian viimeinen taistelu. Taikurin sisarenpojassa selviää Narnia-maan synty ja Valkoisen velhon alkuperä. Velho ilmestyi Narniaan samaan aikaan, kun Aslan loi Narnian.

Lontoolaisen Digory Ketterleyn noituutta harrastavan enon vaikutuksesta Digory ja hänen ystävänsä Polly Plummer joutuvat taikasormusten avulla ikivanhaan ja tuhoutumaisillaan olevaan maailmaan Charniin. Digoryn virheen takia he herättävät tämän maailman viimeisen suuren kuningattaren, Jadiksen. Maailma oli tuhoutumassa mahtavan Jadiksen ylpeyden ja vallanhimon takia. Hänen sotansa sisarensa kanssa oli hävittänyt Charnin asukkaat.

Digory ja Polly pelastautuvat sormusten avulla maailmojen välissä olevaan metsään. Valitettavasti Jadis seurasi heitä ja siirtyi heidän mukanaan Lontooseen. Monien vaiheiden jälkeen Digory, Polly ja Jadis siirtyivät maailmaan, jota Aslan oli juuri luomassa. Näin paha saapui Narniaan, Valkean velhon sekä Aadamin pojan ja Eevan tyttären takia. Narnian Valkea velho on siis Charnin kuningatar Jadis.

Kronologisessa järjestyksessä seuraava kirja on Velho ja leijona. Velhossa ja leijonassa neljä lasta, Peter, Susan, Edmund ja Lucy Pevensie, joutuvat vahingossa Narniaan vaatekaapin kautta. Alkuperäisen teoksen nimi onkin Lion, Witch and Wardrobe (suom. vaatekaappi). Nämä Aadamin pojat Eevan tyttäret auttavat kukistamaan Valkean velhon vallan Narniasta.

Valkea velho eli kuningatar Jadis ei suinkaan katoa kuvioista. Hän ilmestyy kronologisesti toiseksi viimeisessä kirjassa Hopeinen tuoli. Jadis suunnittelee taas Narnian valloittamista maanalaisen kansan avulla. Jotta suunnitelma onnistuisi, hän on saattanut hopeisen tuolin avulla valtaansa Narnian kuninkaan pojan Rilianin. Kuningas on Kaspianin jälkeläisiä. (Kaspianista vähän lisää myöhemmin.)

Englantilaisen sisäoppilaitoksen kurjuudesta kärsivä Jill ja Eustace joutuvat Narniaan. Eustace on käynyt aiemmin Narniassa kirjassa Kaspianin matka maailman ääreen. Jill ja Eustace saavat tehtäväkseen etsiä ja vapauttaa Rilianin. Avukseen he saavat melankolisuuden perikuvan pitkän suistokaisen. Pitkän ja vaiherikkaan matkan jälkeen he löytävät Rilianin maanalaisen kansan joukosta. Vihreäasuinen valtiatar pitää Rilianin noituuden avulla vallassaan. Jill, Eustace ja suistokainen onnistuvat vapauttamaan Rilianin, joka tuhoaa vangitsijansa taistelussa ja näin Jadiksen eli valkean velhon tarina päättyy.

Ennen Hopeisen tuolin tarinaa kronologisesti on kolme kirjaa. Ensimmäinen niistä, Hevonen ja poika, kertoo Peterin, Susanin, Edmundin ja Lucyn hallituskaudesta Narniassa. Tässä kirjassa tutustutaan ensi kertaa Kalormeniaan ja sen käyrämiekkaisiin sotureihin. Kirjassa tärkeää osaa näyttelevät myös Narnian rauhaarakastava naapurimaa Arkkimaa. Hevonen ja poika -kirja kertoo puhuvan hevosen Riian ja kalormenilaisen pojan Sastran matkasta Narniaan. Kirjan alkuperäinen nimi on Horse and his boy (suom. Hevonen ja hänen poikansa).

Poika ei ole kuitenkaan se joksi häntä luullaan. Matkalla Sastra tapaa kuningas Edmundin ja kuningatar Susanin Kalormenian pääkaupungissa Tasbaanissa. Pevensiet ovat jo aikuisia hallitsijoita ja ovat pienessä pulassa Tasbaanissa. Sastra ja hänen tapaamansa tasbaanilainen ylimystötyttö, Aravis, saavat kuulla Kalormenian hallitsijan Tisrokin pojan Rabadasin juonesta vallata Arkkimaa ja sen kautta Narnia. Kalormenilaiset palvelevat jumalanaan ankaraa Tarsia, joka on Narnian tuhoamiseen suuntaavien suunnitelmien takana.

Narnian ja meidän maailmamme ajat kulkevat eri tavalla. Narnian aika kulkee nopeammin kuin meidän maailmamme aika. Tämän takia Pevensien lapsilla on mahdollisuus tutustua heidän jälkeensä hallinneeseen Kaspianiin ja hänen jälkeläisiinsä. Peter, Edmund ja Lucy ovat myös mukana Narnian viimeisissä hetkissä, joista kertoo sarjan seitsemäs ja viimeinen kirja, Narnian viimeinen taistelu. Tässä kirjassa myös lapset myös kuolevat ja siirtyvät lopullisesti Aslanin maahan.

Neljäs kirja on Prinssi Kaspian. Kirjan alussa telmarilaiset olivat vallanneet Narnian ja tehneet siitä kuningaskuntansa. Telmar oli kaukainen maa läntisten vuorten takana. Vallassa oli väärämielinen telmarilaishallitsija, joka oli tehnyt Narniasta ihmisten maailman, vaikka Narnia oli oikeasti "Aslanin, elävien puiden, näkyväisten najadien, faunien, satyyrien, kääpiöiden ja jättiläisten, jumalten ja kentaurien ja puhuvien eläinten maa".

Narnian puhuvat eläimet joutuivat pakenemaan metsiin ja kaikki, jotka uskoivat Aslaniin, olivat paenneet. Peter, Susan, Edmund ja Lucy tulivat Narniaan ja auttoivat Narnian laillisen hallitsijan, Aslanille uskollisen telmarilaisen Kaspianin valtaistuimelle Cair Paravelin linnaan. Narniaa ei voinut hallita yksikään narnialainen, vaan Narnian hallitsija oli aina Narnian ulkopuolinen ihminen.

Viides kirja, Kaspianin matka maailman ääreen, kertoo Kaspianin matkasta, jolla hän etsii itäistä Aslanin maata. Matkalle joutuvat mukaan Edmund, Lucy ja uutena henkilönä vastahakoinen Eustace.

C.S. Lewis

Narnia kirjojen kirjoittaja C.S. Lewis oli kirjallisuuden professori Englannissa Cambridgessa. Lewis oli vakaumuksellinen ateisti. Hän kuitenkin vakuuttui Kristuksen todellisuudesta ja kääntyi kristinuskoon. Löydöstään Lewis kirjoittaa kirjassaan Ilon yllättämänä. Hänen hyvällä ystävällään J.R.R. Tolkienilla oli suuri vaikutus Lewisin uskoon tulemiseen. Tolkien tunnetaan parhaiten trilogiastaan Taru sormusten herrasta.

Lewisin tunnetuin kirja, Narnia-sarjan lisäksi, on Paholaisen kirjeopisto. Hän on kirjoittanut myös yhden parhaimmista kristillisistä apologeettisista kirjoista, Tätä on kristinusko. Muita tunnettuja Lewisin kirjoja ovat Kärsimyksen ongelma ja science fiction -trilogia, Hiljainen planeetta, Matka Venukseen ja Piinattu planeetta.

Kristillinen sanoma

Lewisin scifi-trilogia on selkeästi kristillisen allegorinen. Samoin on myös Narnia-sarja. Narnia-sarja on ollut Suomessa aliarvostettu juuri tämän allegorian takia. Englanninkielissä maailmassa Narnia on hyvin tunnettu ja arvostettu kirjasarja. Kirjojen kristillinen sanoma, joka on siirtynyt myös elokuvaan, ärsyttää selkeästi myös joitakin suomalaisia elokuvan arvostelijoita.

Kirjoissa Aslan on Narnian Kristus-hahmo. Kirjassa Velho ja Leijona Aslan kuolee petturi Edmundin puolesta ja nousee kuolleista. Ylösnousemuksen jälkeen Aslan kukistaa Valkean velhon vallan. Todellisessa maailmassa ihmiskunta on pettänyt Jumalaa ja Kristus kuolee ihmisten vuoksi ja nousee ylös kukistaen paholaisen vallan.

Kirjassa Kaspianin matka maailman ääreen Aslan ilmestyy Edmundille, Lucylle ja Eustacelle karitsan hahmossa ja sanoo lapsille esiintyvänsä heidän maailmassaan toisella nimellä. Aslan kehottaa Edmundia, Lucya ja Eustacea opettelemaan tuntemaan hänet tällä toisella nimellä omassa maailmassaan.

Narnian viimeisessä kirjassa, Narnian viimeinen taistelu, kuvataan Narnian ja sitä ympäröivien maiden "maailmanloppu". Aslan voittaa lopullisesti häntä vastustavan pahan ja kukistaa Tarsin vallan. Aslania palvelevat siirtyvät Aslanin maahan ja Aslania vastustavat katoavat hänen varjoonsa. Pevensien lapset kuolevat kirjassa ja siirtyvät Jumalan taivaaseen, joka yhdistyy Aslanin maahan.

Itseäni on aina riemastuttanut kirjan antama iloinen ja voitollinen kuva Narniasta ja Aslanista ja sitä kautta kristillisyydestä. Lewisin maalaama kuva on täynnä riemua ja yltäkylläisyyttä. Aslania vastustavien kalormenilaisten, telmarilaisten ja Valkean velhon valta on ilotonta ja kovaa. Narnia kirjat tuovat vastustamattomalla tavallaan esille evankeliumin ilosanoman, joka tuo vangituille vapauden ja kaikille riemua ja pelastusta.

Narnia kirjojen kronologinen järjestys

Taikurin veljenpoika
Velho ja leijona
Poika ja hevonen
Prinssi Kaspian
Kaspianin matka maailmanääriin
Hopeinen tuoli
Narnian viimeinen taistelu

Avainsanoja: Narnia, Narnian Tarinat, Narnia-tarinat, Narnia-kirjat, Narnia-elokuva, Velho ja leijona, C.S. Lewis, J.R.R. Tolkien, Walt Disney -elokuva.