SUOMEN HELLUNTAISEURAKUNNAT NIMISEN USKONNOLLISEN YHDYSKUNNAN PERUSTAMINEN

Tilanne maailmanlaajuisesti
Nykyinen rekisteröintitapa Suomessa
Ehdotettu rekisteröintitapa

Eroavaisuuksia uskonnonvapauslaissa ja yhdistyslaissa
Uskonnollisen yhdistyksen rakenne

Ehdotettu yhdyskuntajärjestystä

Toimitatavat
Seurakuntien asema
Yhdyskunnan hallinto
Hallintosääntö
Seurakunnan liittyminen yhdistykseen
Seurakunnan eroaminen yhdistyksestä
Seurakunnan jäsenet
Seurakunnan hallinto

Tilanne maailmanlaajuisesti - kalvo

Helluntailiikkeiden rekisteröitymistavoissa on maailmanlaajuisesti eroavaisuuksia.

Keskusjohtoiset helluntailiikkeet
Esim. Church of God USA:ssa, monet Itä-Euroopan helluntailiikkeet ja Etelä-Korean Yonggi Chon helluntailiike.

Paikallisseurakuntien itsenäisyyttä korostavat helluntailiikkeet
Yhteisiä asioita varten hallitus tai keskustoimisto: Assemblies of God USA:ssa, Brasilian helluntailiike (maailman suurin) ja monet Keski- ja Länsi-Euroopan helluntailiikkeet. Lisäksi monet helluntailiikkeet lähetyskentillämme ovat järjestäytyneet näin (Kenia, Etiopia, Thaimaa, yms.)

Euroopan helluntailiikkeet
(33 vastasi lähetettyyn kyselyyn)

Minkä lain alaisuudessa

Uskonnollisen lain alaisuudessa oli yli puolet (17) ja loput muiden lakien alaisuudessa (16). Suurin osa niistäkin, jotka ovat rekisteröity muiden lakien alaisina on rekisteröitynä seurakuntina. Suomi on Euroopan ainut maa, jossa seurakuntien juridinen pohja on aatteellinen yhdistys.

Järjestäytymistapa

Noin puolet (16) helluntailiikkeistä on valtakunnallisen yhteistyön johtamia. Toinen puolisko (14) oli apostolisesti (piispallisesti) johdettuja. Kolmannella ryhmällä, johon kuului kolme maata, Suomi, Ruotsi ja Norja, ei ollut ollenkaan valtakunnallista yhteistyöelintä. Lisäksi Norjan helluntaiseurakunnat ovat vuonna 99 valinneet valtakunnallisen edustajiston ja Ruotsi on käynnistänyt yhdyskunnaksi järjestäytymisen.

Seurakunnan johtaminen

Suurin osa on vanhemmistojohtoisia (30). Kolme on saarnaajajohtoisia. Suomi on ainut maa jossa on seurakunnan tasolla kaksoishallinto, koska muiden maiden helluntailiikkeet ovat rekisteröityneet seurakunniksi.

Nykyinen rekisteröintitapa Suomessa  aatteelliset yhdistykset - kalvo

Historiaa

Helluntaiherätys tuli suomeen vuosisadan alussa n. 1911. Tällöin syntyneessä herätyksessä oli mukana ihmisiä eri seurakunnista ja kirkkokunnista.  Ensimmäiset seurakunnat järjestäytyivät epävirallisesti 20-luvulla. Osa herätyksessä mukana olleista oli sitä mieltä, että järjestäytyneitä seurakuntia ei tarvita ja jäivät seurakuntien ulkopuolelle. He kutsuivat itseään helluntaiystäviksi. Järjestäytyneet seurakunnat päättivät, että seurakunnat eivät järjestäydy uskonnollisiksi yhdyskunniksi kuten Vapaakirkko ja Babtistit, vaan seurakuntien tueksi käytännön asioiden hoitamisen takia rekisteröitiin rukoushuoneyhdistyksiä aatteellisiksi yhdistyksiksi.

Nykyinen tilanne

Suomen helluntaiseurakunnat ovat muodollisesti rekisteröimättömiä seurakuntia. Seurakuntien tueksi on rekisteröity aatteellisia yhdistyksiä. Yhdistyksiksi rekisteröityminen tehtiin alun pitäen rukoushuoneiden omistamisen takia. Yhdistykset ovat täysin itsenäisiä. Virallista valtakunnallista yhteystyöelintä ei ole. Yhteistoiminta toteutetaan epävirallisissa yhteyksissä maakunnallisissa ja valtakunnallisissa konferensseissa ja talvipäivillä ja muodostettujen yhdistysten kautta, esim. SuVUL lähetystyötä varten. Suhteita ulkomaille hoitaa SuVUL.

Ehdotettu rekisteröintitapa - kalvo

Nykyisin siis suomen helluntaiseurakunnat ovat virallisesti rekisteröityneet aatteelliseksi yhdistykseksi yhdistyslain alaisuuteen. Seurakuntien virallista toimintaa säätelee yhdistyslaki. Rekisteröitymistavan muutos uskonnolliseksi yhdyskunnaksi merkitsisi seurakunnan virallisen toiminnan siirtymistä yhdistyslain alta uskonnonvapauslain alle.

Tällöin helluntaiseurakunnat olisivat viranomaisten ja Suomen lain edessä uskonnollisia seurakuntia eivätkä yhdistyksiä.

Eroavaisuuksia uskonnonvapauslaissa ja yhdistyslaissa

Uskonnonvapauslain tarkoitus on turvata perustuslain 11 §:ssä säädetyn uskonnonvapauden toteutuminen ja käyttäminen. Uskonnollisilla yhdyskunnilla on erityisasema lain edessä verrattuna aatteellisesti rekisteröityihin yhdistyksiin. Koska uskonnollisen yhdyskunnan opinkäsityksistä voi aiheutua vaatimuksia sen järjestäytymismuodoille. Joten uskonnollisten yhdistysten järjestysmuoto ja toimintaa säätelevä laki on vapaampi kuin aatteellisten yhdistysten.

Esimerkiksi uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumien luo perusteen saada oman uskontonsa opetusta perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Uskonnolliselle yhdyskunnalle voidaan myöntää oikeus vihkiä avioliittoon. Uskonnollisilla yhdyskunnilla lain antama kokoontumissuoja on suurempi kuin aatteellisilla yhdistyksillä. Uskonnollisten yhdyskuntien päätösvaltaa ei edellytetä käytettäväksi yhdyskunnan jäsenten kokouksessa. Mutta ylin päätösvalta voidaan säätää käytettäväksi myös jäsenten kokouksessa, kuten helluntaiseurakunnan ehdotuksessa on tehty.

Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan tarkoituksena on järjestää ja tukea uskonnon (tai uskon) harjoittamiseen ja tunnustamiseen kuuluvaa yksilöllistä, yhteisöllistä ja julkista toimintaa, joka perustuu pyhinä pidettyihin kirjoituksiin tai uskontunnustuksiin. Muita tarkoitusperiä varten perustettu yhteisö voidaan rekisteröityä yhdistykseksi.

Uskonnollisen yhdistyskunnan rakenne - kalvo

Uskonnollisen yhdyskunnan toimintaa säätelee joiltakin osin uskonnonvapauslaki. Samoin kuin nykyistä yhdistysmuotoa säätelee yhdistyslaki. Lisäksi toimintaa säätelee uskonnollisen yhdyskunnan itsensä muodostama yhdyskuntajärjestys. Tämä mahdollinen yhdyskunta järjestys on esitetty tässä neuvottelu valtuuskunnan esityksessä. Lisäksi seurakunnan toimintaa ohjaa seurakuntakohtainen seurakunnan johtosääntö. Johtosääntö olisi seurakuntakokouksen vahvistama seurakunnan sisäinen asiakirja, jota ei kirjata viranomaisrekisterihin. Se on muutettavissa myös seurakunnan kokouksen päätöksellä.

Seurakunnallinen johtosääntö voisi sisältää esim. seuraavat asiat:

1) Vanhimpien tehtävät ja lukumäärä
2) Saarnaajien, pastoreiden ja työntekijöiden asema ja tehtävät
3) Jäsenten hyväksyminen ja erottaminen vanhemmiston tehtäväksi
4) Seurakunnan kokousten koolle kutsuminen
5) Muut toimihenkilöt johtoryhmässä
6) Taloudelliset asiat

Uskonnonvapaus laki edellyttää, että yhdyskuntajärjestyksessä mainitaan seuraavat seikat:
1) Toiminnan tarkoitus ja toimintamuoto
2) Perusteet, joiden mukaan henkilö voidaan ottaa yhdyskunnan jäseneksi
3) Mainita mitkä toimielimet käyttävät päätösvaltaa kussakin asiassa. Yhdyskunnalla tulee olla hallitus ja hallituksen puheenjohtaja. Maininta myös hallituksen tehtävistä.
4) Määräykset jotka koskevat hallituksen jäsenten määrää ja toimikautta.
5) Määräykset yhdyskunnan taloudellisesta toiminnasta eli tilaikausi, tilinpäätös ja vastuuvapaus.
6) Määräys jäsenmaksuista.

Seuraavaksi esitän ehdotettua yhdyskuntajärjestystä:

Yhdyskuntajärjestys on pyritty laatimaan siten, että herätyksen toiminnassa jo noudatetut periaatteet voisivat toteutua. Näitä periaatteita ovat

1) Seurakuntien itsenäisyys
2) Yhdyskunnan organisaation keveys
3) Yhdyskunnalla ei ole määräysvaltaa seurakuntiin
4) Seurakuntien vanhemmistojohtoisuus
5) Seurakunnan mahdollisuus järjestää toimintaansa haluamallaan tavalla

1. Toimitatavat

Jäsenet kuuluvat seurakuntiin ja seurakunnat kuuluvat yhdyskuntaan. Hengellinen toiminta tapahtuu seurakunnissa ja yhdyskunta hoitaa niitä yleisiä valtakunnallisia tehtäviä, joita seurakunnat päättävä sen tehtäväksi antaa.

2. Seurakuntien asema

Uskonnonvapauslaki ei edellytä seurakuntien yläpuolella olevaa keskusjohtoa. Laki edellyttää seurakuntien hallinnon järjestämistä yhdenmukaisesti yhdyskunnan järjestyksen mukaisesti. Nytkinhän hallinto on järjestetty seurakunnissa yhdenmukaisesti. Yhdyskuntaan kulumisesta seurakunta ei maksa jäsenmaksuja.

3. Yhdyskunnan hallinto

Vuosikokous

Yhdyskunnan ylin päättävä elin olisi vuosikokous. Vuosikokouksen käsiteltävät asiat olisivat tilinpäätös, vastuuvapauden myöntäminen, hallituksen jäsenten valinta ja tilintarkastajien valinta. Päätöksen seurakunnan erottamisesta yhdyskunnasta vuosikokous (3-4 enemmistö). Mutta päätöksen seurakunnan ottamisesta yhdyskuntaan tekee hallitus.

Vuosikokous hyväksyy toimikuntien ja yhdistysten (esim. SuVUL, Kan, Sisälähetys, yms.) hyväksymistä yhdyskunnan yhteisiksi yhdistyksiksi.

Vuosikokous tekee seuraavan vuoden toimintasuunnitelman, joka sisältää toiminnan suuntaamiseen ja linjaukseen sisältyvät asiat (paljolti samoja asioita, joita talvipäivät tekee nyt).

Vuosikokousedustajat

Vuosikokouksessa käyttäisivät päätösvaltaa seurakuntien edustajat. Kukin seurakunta saisi yhden edustajan kutakin 300 alkavaa jäsentä kohtaa. Espoolla olisi siis 2 edustajaa. Tällä hetkellä vuosikokouksessa olisi n. 336 edustajaa. Yhdyskunnan hallituksen jäsenet eivät voi olla seurakunnan edustajia. Hallituksen jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus vuosikokouksessa. Yhdistysten, esim. SuVul, Kan jne. edustajilla olisi myös puheoikeus.

Ylimääräinen yhdistyksen kokous voidaan kutsua kokoon hallituksen tai vähintään kymmenen seurakunnan pyynnöstä.

Yhdyskunnan hallitus

Seurakuntien edustajien vuosikokous valitsee hallituksen jäsenet ja jäsenten lukumäärän. Jäsenmäärä on vähintään yhdeksän. Maakuntajako otetaan huomioon, jokaisesta maakunnasta olisi yksi jäsen.

Jokaisena vuonna hallituksen jäsenistä aina puolet olisi erovuorossa. Joten toimikausi hallituksessa olisi kaksivuotinen. Uudelleen valinnalla ei olisi esteitä.

Hallitus valitsee itse puheenjohtajansa. Hallitus voi järjestää itse oman työskentelyn. Hallituksen pöytäkirjat pitäisi saada pyynnöstä seurakunnille tiettäväksi.

Hallituksen tehtävät

Hoitaa yhdyskunnan asioita vuosikokouksen päätösten mukaisesti:
1) Vuosikokousasioiden asiakirjojen valmistelu
2) Yhdyskunnan talouden hoito (ei tarkoita seurakuntien taloutta)
3) Yhdyskunnan edustaminen viranomaisiin ja sidosryhmiin päin.

Hallituksella ei olisi seurakuntaa koskevaa päätösvaltaa, muissa asioissa kuin:
1) Yksittäisen seurakunnan hyväksyminen yhdyskuntaan.
2) Seurakunnan jäsenen erottamispäätöksen muutoksenhaku

Yhdyskunnan hallituksella ei olisi päätösvaltaa seurakuntiin edes ongelma- tai konfliktitilanteissa. Yhdyskunnan nimenkirjoitusoikeus tapahtuisi yhdyskunnan hallituksen kahden jäsenen allekirjoituksin.

Seurakunnan välinen yhteistoiminta, esim. maakuntapäivä, konferenssit, talvipäivä ja erilaiset yhdistykset jatkuisivat entisellä tavalla.

4. Hallintosääntö

Yhdyskunnan asioiden hoitamisen yksityiskohtaisemmat määräykset annettaisiin hallintosäännöissä, jonka vahvistaa yhdyskunnan seurakunnan edustajien kokous.

5. Seurakunnan liittyminen yhdistykseen

Seurakunnan perustamisasiakirja allekirjoitetaan ja vanhimmiston jäsenet valitaan. Seuraavaksi yhdyskunnan hallitus hyväksyy seurakunnan yhdyskunnan jäsenseurakunnaksi. Jokaisen jäsenen pitää tämän jälkeen liittyä perustetun seurakunnan jäseneksi erikseen.

6. Seurakunnan eroaminen yhdistyksestä

Seurakunta voi erota yhdistyksestä jos eroamisen takana on seurakunnan kokouksessa  3-4 enemmistö. Lisäksi eroamisasia on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä seurakunnan kokouksessa.

7. Seurakunnan jäsenet

Jäseneksi ottaminen

Seurakunnan jäseneksi ottamisesta päättää seurakunta, kuten tähänkin asti. Seurakunnan jäsenyys edellyttäisi henkilökohtaista uskoa ja uskovana saatua kastetta.

Jäsenen erottaminen

Erottamisperusteena voi olla luopuminen uskosta, seurakunnan opetuksen mukaisesta vaelluksesta tai seurakuntaa vahingoittava toiminta, kuten tähänkin asti ja lisäksi yhdyskuntaa vahingoittava toiminta. Erottaminen edellyttää asianomaisen kuulemista.

Jäseneksi hyväksyminen ja erottaminen voidaan tehdä seurakunnan kokouksen tai vanhemmiston tehtäväksi. Tämä voidaan säätää seurakuntakohtaisessa seurakunnan johtosäännössä. Erottamistapauksessa on mahdollista hakea muutosta yhdyskunnan hallitukselle.

Alaikäiset lapset

Esityksessä alaikäiset lapset eivät olisi seurakunnan varsinaisia jäseniä, mutta kuuluisivat seurakunnan rekisteriin vanhempiensa jäsenyyden perusteella. Lapsi siirtyisi seurakunnan jäseneksi normaaliin tapaan kasteen kautta. Jos lapsi ei olisi käynyt kasteella 18-vuotiaaksi mennessä merkintä uskontokunnasta väestörekisterissä poistuisi.

Jos uskonnonvapauskomitean mietintö ehdotetussa uudessa uskonnonvapauslaista toteutuu, niin silloin lapsi ei seuraa automaattisesti äitinsä uskontokuntaa. Vaan lapsen liittäminen johonkin uskontokuntaan vaatii erillisen ilmoituksen. Lapsi voidaan merkitä jommankumman vanhempansa uskontokuntaa tai jättää merkitsemättä. Tällöin tilanne voisi olla helluntaiseurakunnissa lasten kohdalta sama kuin nykyäänkin. Eli niin haluttaessa lapset voitaisiin pitää väestörekisterissä ilman mainintaa uskontokunnasta ja lapset eivät kuuluisi helluntaiseurakunnan rekisteriin.

Käytännössä jo nykyäänkin voidaan lapsen kohdalla jättää maininta uskontokunnasta pois. Joten lasta ei ole nykyäänkään pakko liittää mihinkään uskontokuntaa vaikka vanhemmat kuuluisivatkin sellaiseen.

Jäseneksi liittymättömät

Seurakunnan toiminnassa voisivat olla yhäkin mukana henkilöt, jotka eivät ole liittyneet jäseneksi. Vain jäsenillä on äänioikeus, oikeus vanhimmaksi, oikeus edustajaksi yhdyskunnan kokoukseen ja jäseneksi yhdyskunnan hallitukseen.

Oikeus kuulua useampaan uskontokuntaan

Nykyisen voimassa olevan uskonnonvapauslain mukaan (1922) ei ole mahdollista kuulua kahteen uskonnolliseen yhdyskuntaan yhtä aikaa. Joten yhdyskunnaksi rekisteröitymisen jälkeen ei olisi mahdollista kuulua esim. ev.lut. kirkkoon ja helluntaiseurakuntaan yhtä aikaa.

Uskonnonvapauskomitean ehdottaman uuden uskonnonvapauslaki taas ei ota tähän kantaa. Kukin uskonnollinen yhdyskunta ja kirkkokunta päättää omassa yhdyskuntajärjestyksessä tai kirkkolaissa tästä. Tällä hetkellä luterilaisella kirkolla ja ortodoksisella kirkolla ei ole tällaista pykälää omassa laissaan. Uskonnonvapauslain ehdotuksen mukaan käytännössä olisi kolmen vuoden siirtymäaika, jona aina yhdyskunnat ja kirkkokunnat voisivat muuttaa sääntöjään. Nähtäväksi jää millaisen kannan ev.lut. kirkko ottaa.

Pakollisten jäsenmaksujen määrääminen jäsenseurakunnille tai jäsenille ei olisi mahdollista.

8. Seurakunnan hallinto

Seurakunnan hallinnosta poistuisi nykyinen ry:n hallitus. Päätäntävaltaa käyttäisi vanhimmat ja seurakuntakokous. Päätöksen teko tapahtuisi yleensä yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

Vanhemmisto

Vanhemmiston asema olisi sama kuin nykyäänkin. Vanhemmiston minimi jäsenmäärä olisi kolme. Vanhemmisto valittaisiin tehtäväänsä nykyisen käytännön mukaisesti toistaiseksi. Vanhemmiston vastuu seurakunnassa olisi yleisluontoinen sisältäen kaiken seurakunnan toiminnan eli hengellisen työn johtamisen ja talouteen ja hallintoon liittyvät tehtävä. Tehtävät olisivat samat kuin nykyäänkin, paitsi taloudellinen vastuu siirtyisi nykyiseltä ry:n hallitukselta vanhemmistolle. Yksityiskohtainen tehtävänkuvaus on mahdollista antaa seurakunnan johtosäännöissä. Joidenkin käytännön asioiden päätösvalta voidaan siirtämisen muille seurakunnallisille toimielimille, jos niin halutaan.

Ehdotetty yhdyskuntajärjestys antaa mahdollisuuden järjestää seurakunnan johtamisen eri tavoin seurakuntakohtaisesti.

Vanhemmiston jäsenten valinta ja erottaminen

Käytäntö olisi sama kuin nykyäänkin eli henkilö asetetaan vanhemmiston esityksestä seurakuntakokouksen päätöksellä. Tehtävään asetetun henkilön olisi nautittava vanhempien ja seurakuntakokouksen luottamausta. Jos seurakuntakokous ei hyväksy vanhimpien ehdotusta valintakysymys palautetaan uudelleen käsiteltäväksi.

Seurakunnan nimenkirjoitus tapahtuu kahden henkilön allekirjoituksesta, vanhemmiston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Nykyisin nimenkirjoitusoikeus on hallituksen puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla?

Ilmoitukset rekisteriviranomaisille

Yhdyskuntaan kuuluvien seurakuntien ja yhdyskunnan hallituksen jäsenten tiedot olisi ilmoitettava rekisteriviranomaisille. Seurakunnan on pidettävä jäsenluetteloa samoin kuin nykyisin pidetään ry:n jäsenluetteloa. Liittyvistä ja poistuvista jäsenistä on ilmoitettava tiedot väestörekisteriin.

Uuden rekisteröitymistavan vahvuudet ja heikkoudet

Esitys pidetty Espoon helluntaikirkossa 26.8.2001.

Lähteenä käytetty Helluntaiseurakuntien neuvotteluvaltuuskunnan esitys uskonnolliseksi yhdyskunnaksi rekisteröitymisestä (1999).

Lisätietoa

Suomen helluntaikirkon yhdyskuntajärjestys
Uskonnonvapauslaki 2003.

PDF-kalvojen lukemiseen tarvitset ilmaisen Adobe Reader -ohjelman.

Lisätietoa:

12.1.2002 on perustettun Suomen Helluntaikirkko, Pingstkyrkan i Finland niminen uskonnollinen yhdyskunta.