Paavalin kirje roomalaisille pähkinänkuoressa
Avainsanat: Jeesus, Jumala, Paavali, synti, pelastus, armo, usko, vanhurskautus, pyhitys, pelastus, kuolema ja ylösnousemus.
Paavali kirjoitti 13 Uuden testamentin 21 kirjeestä.
Kirjoittamisajankohta
Kirjeensä roomalaisille Paavali kirjoitti ennen vankeuteen joutumista todennäköisesti 57 jKr., kolmannen lähetysmatkansa aikana. Tällöin Rooman valtakuntaa hallitsi keisari Nero. Kirje arvioidaan kirjoitetun
Korinttilaiskirjeiden jälkeen. Paavali ei ollut suoranaisesti perustanut Rooman seurakuntaa eikä edes vieraillut Roomassa ennen kirjeensä kirjoittamista. Tämän takia kirjeessä ei käsitellä seurakunnassa olevia ongelmia, kuten
monissa muissa Paavalin kirjeissä.
Kirjeen vastaanottajat
Kirje on kohdistettu Rooman seurakunnalle. Suurin osa seurakuntaan kuuluneista ihmisistä oli taustaltaan pakanoita. Seurakunnassa oli myös messiaanisia juutalaisia.
Rooma
Rooma oli roomalaisen imperiumin pääkaupunki. Apostolien teot päättyy siihen, että Paavali saapuu vangittuna Roomaan. Hän eli Roomassa kotiarestissa, mutta sai vastaanottaa kaikki, jotka tulivat hänen luokseen. Tämän
jälkeen Paavalilla oli lyhyt vapauden kausi ja hänen vangittiin uudelleen myöhemmin ja teloitettiin Roomassa 68 jKr. Noin puolet kirjeistään Paavali kirjoitti vankeudesta. (Vankilassa: Ef, Kol, fil, Fil, 2 x Tim ja Tiit. Vapaana 2
x Tes, Gal, 2 x Kor, Room.)
Pääteemat
Pääasiallisena teemana Roomalaiskirjeessä on perusevankeliumi; Jumalan suunnitelma ihmiskunnan pelastukseksi, juutalaisille ja pakanoille. Roomalaiskirjeen sisällön voi tiivistää termiin "vanhurskautus Jumalalta" tai
"Jeesus on vanhurskautemme".
Syyt kirjeen kirjoittamiseen
Yksi syy kirjeeseen oli valmistaa Paavalin tuloa Roomaan ja mahdollista lähetysmatkaa Espanjaan. Toisena syynä oli tarve opettaa Rooman seurakunnalle pelastuksen perusta. Paavalihan ei ollut henkilökohtaisesti ollut opettamassa
seurakuntaa. Kolmantena syynä kirjoittamiseen oli Paavalin halu selvittää juutalaisten ja pakanoiden suhdetta Jumalan pelastussuunnitelmassa. Juutalaiset oli vähemmistönä Israelin ulkopuolisissa suurissa seurakunnissa ja heitä
saatettiin syrjiä.
Kirjeen merkitys
Kirje on Paavali kirjeistä kaikkein systemaattisin ja enemmänkin teologinen kirjoitelma kuin kirje. Kirje sisältää kristillisen teologian tärkeimmät aiheet: synti, pelastus, armo, usko, vanhurskautus, pyhitys, pelastus,
kuolema ja ylösnousemus.
Sisältö
Kirjeen alussa Paavali selittää ihmiskunnan tilaa ja todistaa juutalaiset ja kaikki muut kansat syntisiksi ja armoa tarvitseviksi. Seuraavaksi Paavali selittää, että Jumala tarjoaa pelastusta Jeesuksen Kristuksen kautta.
Pelastus Kristuksessa saadaan uskon kautta. Paavali osoittaa, että myös historian pyhät ovat pelastuneet uskon kautta ja käyttää Aabrahamia tästä esimerkkinä.
Pelastukseen sisälle tulo on kristillisen elämän alku.
Paavali jatkaa Roomalaiskirjettä selittämällä kuinka uskova on vapautettu synnistä, laista ja kuolemasta. Tämän kaiken uskova saa yhteydestä Kristukseen ja Pyhän Hengen voiman kautta.
Seuraavaksi Paavali selvittää,
että juutalaisilla on paikkansa Jumalan pelastussuunnitelmassa ja aika tulee jolloin koko Israel tulee pelastumaan. Kirje päättyy opetuksiin uskon toteuttamiseen maailmassa ja seurakunnassa.
Rakenne
Kirje voidaan jakaa kolmeen osaa:
Opillinen jakso: luvut 1-8
Opillinen jakso alkaa ensimmäisen luvun johdannolla, jossa Paavali esiintyy Jumalan palvelijana ja apostolina. Hän on saanut
tehtävän julistaa evankeliumia joka on Jumalasta. Kirjeen aiheet Paavali ilmaisee jo ensimmäisessä luvussa jakeissa 16 ja 17: evankeliumi on Jumalan voima pelastukseksi kaikille, jotka uskovat, ensin juutalaisille sitten myös
muille kansoille. Usko on pelastumisen ainut edellytys.
Luvuissa 1-3 selvitetään ihmisen ja ihmiskunnan syntisyyttä, syntisiä ovat pakanat ja juutalaiset, kaikki ihmiset: "kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat
vailla Jumalan kirkkautta" (Room. 3:23)
Luvussa 3 selvitetään lisäksi vanhurskauttamista. Vanhurskaus eli kelvollisuus Jumalan edessä saadaan Kristuksessa ja vastaanotetaan uskon kautta: "kaikki ... saavat lahjaksi
vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa." (Room. 3:24).
Luvussa 4 Paavali esittää uskonvanhurskauden esimerkkejä Vanhasta testamentista. Luvussa 5 selvittää
vanhurskauttamisen seuraukset: rauha Jumalan kanssa ja pääsy armoon.
Luvuissa 6-8 opetetaan pyhityksestä. Pyhitys on vapaus synnin orjuudesta ja lain tuomiosta sekä elämää Pyhän Hengen voimassa. "... elämän Hengen
laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista." (Room. 8:2)
Israelin asema pelastussuunnitelmassa: luvut 9 - 11
Luvuissa 9-10 Paavali käsittelee Israelin kansakunnan asemaa
nykyisyydessä, 10:3-4: "... yrittäessään pystyttää omaa vanhurskauttaan he eivät ole alistuneen siihen vanhurskauteen, joka tulee Jumalalta. Kristus on näet lain loppu, ..." Luvussa 11 hän puhuu Israelin
tulevaisuudesta, jakeet 25 - 26: "... paatumus, joka on kohdannut osaa israelin kansasta, kestää siihen asti kun muista kansoista koottava määrä on tullut täyteen. Sen tapahduttua koko Israel on pelastuva". Jumala
tarjoaa pelastusta kaikille kansoilla samalla tavalla: "Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen. Kirjoituksissa sanotaan: 'Yksikään, joka häneen uskoo, ei joudu häpeään.' Juutalaisen ja
kreikkalaisen välillä ei ole eroa." (Room. 10:10 - 12).
Paavali haluaa kuitenkin painottaa, ettei Jumala ole hylännyt kansaansa. "Kysyn siis: ei kai Jumala ole hylännyt omaa kansaansa? Ei toki! Olenhan minäkin
israelilainen ..." (Room. 10:1.) "... he ovat Jumalalle rakkaita, isien tähden. Jumala ei peruuta lahjojaan eikä antamaansa kutsua." (Room. 10:28 - 29.)
Paavali valottaa myös muiden kansojen kristittyjen
suhtautumista juutalaisiin. Hän käyttää oliivipuuvertausta ja puhuu juutalaisista jalona oliivipuuna ja muista kansoista villinä oliivipuuna. "Jos jalosta oliivipuusta on katkaistu oksia ja jos sinut, joka olet peräisin
villistä oliivipuusta, on oksastettu oikeiden oksien joukkoon niin että olet päässyt osalliseksi puun juurinesteestä, älä ylvästele alkuperäisten oksien rinnalla!" (Room. 11:17 - 18.)
Luvussa 10 Paavali tiivistää
Jumalan tarjoaman vanhurskauden pähkinänkuoreen. Vanhurskautus kuuluu kaikille ja on kaikkia lähellä: "Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet
kuolleista, olet pelastuva." (Room. 19:9.)
Käytännöllinen jakso: luvut 12-16
Luvuissa 12-15 selvitetään vanhurskautta käytännössä seurakunnassa ja maailmassa. "Olkoon rakkautenne vilpitöntä. Vihatkaa
pahaa, pysykää kiinni hyvässä." (Room. 12:9.) Lisäksi Paavali selvittää erityisesti veljellistä rakkautta heikkojen ja vahvojen kristittyjen välillä. Tällöin käsitellään kiistanalaisia asioita seurakunnassa:
syömistä, juomista ja juhlapyhien pitämistä.
Luvussa 15 käsitellään kristittyjen yhteyttä teemalla "hyväksykää ... toinen toisenne". (Room 15:7.)
Luvussa 16 on lopputervehdykset. Kirje päättyy
Jumalan ylistykseen: "Saakoon Jumala, joka yksin on viisas, Jeesuksen Kristuksen kautta ikuisen ylistyksen! Aamen."
Webmaster
|