Miksi ja miten rukoilen?

Vuoden 1998 Kirkon tutkimuskeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet (56 %) suomalaisista uskoo, että Jumala kuulee vilpittömät rukoukset. Kolme neljäsosaa suomalaisista (73 %) rukoilee joskus. Joka neljäs (23 %) suomalainen rukoilee päivittäin. Melkein kaikki joilla on lapsia rukoilee joskus heidän puolestaan. Saman tutkimuksen mukaan ihmiset rukoilevat raikkaimpiensa ihmisten puolesta. Yleensä ihmiset rukoilevat omin sanoin, mutta lapsena opittuja iltarukouksia käytetään paljon.

Itse rukoilin nuorena ennenkuin tulin uskoon joka ilta samat rukoukset. Rukoilin muistaakseni "Levolle laske Luojani" -rukouksen ja sitten oman sepustamani rukouksen. Minulla on taikauskon omainen pelko siitä, että jos en rukoile rukouksiani jotain pahaa tapahtuu.

Mitä rukous on?

Rukous on yhteyttä

Olin Nepalissa 90-luvun alussa. Siellä on vuorilla temppeleitä, joihin oli ripustettu tuhansia lippuja. Näihin lippuihin oli kirjoitettu rukouksia. Ihmiset uskoivat, että kun liput liehuivat tuulessa samalla, rukous menisi jumalien luokse.

Useissa uskonnoissa rukous on rituaali, jolla saadaan aikaan siunaus tai estetään kirous. Jeesus opetti opetuslapsilleen, etteivät he "hokisi tyhjiä niinkuin pakanat". Rukous ei ole rituaali, vaan se on yhteys, yhteyttä Jumalaan. Rukouksessa on läsnä koko Jumalan kolminaisuus. Jeesus lupasi olla paikalla, kun Hänen seuraajansa ovat kokoontuneet Hänen nimeensä.

Rukoilemme Isää

Jumala on meitä rakastava Isä. Jumala on myös Isä, joka on taivaassa. Hänellä on taivaallinen valta. Kun rukoilemme puhumme maailmankaikkeuden Luojalle. Jumalan uutta luova voima synnytti maan ja koko kaikkeuden. Jumalan uudeksitekevä voima sai sokeana syntyneen näkemään, rampana syntyneen kävelemään, neljä päivää kuolleena olleen heräämään ja Jumalan ylösnousemus voima nosti Jeesuksen kuolleesta. Sama Jumalan voima herättää kaikki Häneen uskovat kuolleista ja luo uudeksi koko maailman. Tämän Jumalan kanssa meillä on oikeus keskustelle ja puhutella Häntä Isänä. Hän on meidän luona kun rukoilemme. Rukouksen voima riippuu siitä, käsitämmekö kenelle oikein puhumme.

Rukoilemme Jeesuksen nimessä

Jeesus on avannut meille pääsyn Jumalan luo. Jeesus lupasi, että Jumala kuulee meitä kun pyydämme Jeesuksen nimessä. Kun rukoilemme Jeesuksen nimessä tunnustamme, että voimme tulla Jumalan eteen ainoastaan Jeesuksen kautta. Jeesuksen nimessä on voima ja Jeesus on luvannut, että saamme käyttää Hänen nimeään rukouksessa lähestyessämme Jumalaa.

Rukoilemme Hengen johdattamina

Jumalan Henki elää meissä ja auttaa meitä rukouksissa.

Miksi rukoilla?

1. Rukous on yhteyttä Taivaalliseen Isään. Yhteys vaatii yhteydenpitoa. Yhteys on pyytämistä, kiitosta, ylistystä, palvontaa, tunnustamista ja kuuntelemista.
2. Jeesuskin rukoili ja Hän rohkaisee meitäkin rukoilemaan. Jeesus piti katkeamatta yhteyttä Isään.
3. Rukous muuttaa rukoilijaa ja olosuhteita. Esirukous toisten ihmisten puolesta on pyyteetön tehtävä. En muista kuka, mutta eräs kuuluisa evankelista, joka oli johtanut tuhansia ihmisiä Jeesuksen luo näki unen, jossa hän oli taivaassa. Unessa hän näki loisteliaan kruunun ja kysyi onko kruunu hänelle. Tälle evankelistalle vastattiin, että kruunu kuuluu iäkkäälle naiselle, joka on koko ajan rukoillut tämän evankelistan puolesta. On valtavaa ajatella, miten yksittäisen ihmisen rukous saa taivaallisia sotajoukkoja liikkumaan
4. Ennenkaikkea, miksi emme rukoilisi, kun Jumala vastaa rukouksiin. Raamatussa on lukuisia opetuksia tästä. Esimerkiksi Jeesuksen opetus leskinaisesta ja tuomarista ja lupaus "Pyytäkään niin teille annetaan." (Matt. 7:7)

Vastaako Jumala aina rukouksiimme?

Yleislupaus on, että Jumala kuulee meitä ja vastaa rukoukseen. Poikkeuksena voidaan mainita seuraavat kohdat:

1. Jos elämme synnissä, Jumala ei ole luvannut vastata. "Teidän syntinne ovat saaneet Hänen kääntymään pois, niin ettei Hän teitä kuule." (Jes. 59:1-2). Tietenkin Jumala voi myös vastata rukouksiinkin tässäkin tapauksessa.
2. Voimme pyytää väärällä motiivilla. "Ja vaikka pyydätte, te ette saa, koska pyydätte väärässä tarkoituksessa, kuluttaaksenne mielihaluissanne."
3. Joskus pyytämämme asia ei ole meille hyväksi. Jos saisimme vapaat kädet, emme koskaan enää uskaltaisi rukoilla. Jumala lupaa antaa meille vain hyvää (Matt. 7:11). Tämän takia on turvallista rukoilla.
4. Jumalan vastaus voi olla myös kehoitus odottamaan.

On turvallista rukoilla, kun voimme jättää myös rukouksemme ja pyyntömme Jumalalle. Meidän ei tarvitse pinnistellä oikeaa mielenlaatua tai kaivella elämäämme. Tiedämme, että Hän on ehdottoman oikeamielinen eikä Hän tee erehdyksiä, ei virheitä eikä vääryyttä kenellekään.

Jumala kuulee meitä, kun rukoilemme Hänen tahtonsa mukaisesti (1 Joh. 5:14). Mitä enemmän opimme tuntemaan Jumalaa, sitä paremmin tunnemme Hänen tahtonsa ja sitä enemmän saamme vastauksia rukouksiimme.

Miten rukoilla?

Voimme rukoilla täysin vapaasti ilman kaavaa. Opetuslapset pyysivät Jeesusta opettamaan heitä rukoilemaan. Tällöin Jeesus opetti heille Isä Meidän -rukouksen. Siitä voimme oppia rukouksen taitoa.

Isä Meidän Rukous (Matt. 6:9.13)

Isä Meidän, joka olet taivaissa:
Kiittäminen siitä mitä Jumala on, kiittämistä suhteesta Häneen - Hän on Taivaallinen Isämme ja siitä miten hän vastannut rukouksiin.

Pyhitetty olkoon sinun nimesi:
Kun rukoilemme, että Jumalan nimi olisi pyhitetty, rukoilemme, että Häntä kunnioitettaisiin. Voimme aloittaa tämän omasta elämästä, sitten seurakunnasta ja siirtyä sitten ympäröivään yhteiskuntaan.

Tulkoon sinun valtakuntasi:
Jumalan valtakunta on Hänen hallintavaltaansa. Pyydämme, että ihmiset tulisivat uskoon, paranisivat, vapautuisivat pahasta, täyttyisivät Hengellä ja saisivat Hengen lahjoja.

Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa:
Kantamistamme taakoista vapautumista. Asioiden jättämistä Jumalalle. Kun olemme ratkaisujen edessä voimme jättää ne Jumalalle, rukoilemalle, että hänen tahtonsa tapahtuisi.

Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme:
Voimme rukoilla perustarpeittemme puolesta: ruoka, asunto, työ, ihmisuhteet, terveys. Jumala välittää kaikesta siitä mistä me itsekin huolehdimme.

Anna meille velkamme anteeksi, niin kuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meille velassa:
Johannaksen evankeliumin 13. luvussa on kertomus opetuslasten jalkojen pesiminen. Jeesus sanoi tässä yhteydessä opetuslapsilleen: "Joka on kylpenyt ei tarvitse muuta kuin jalkojen pesua." Jeesus opetti tällä, että meidän on hyvä tehdä elämässämme välillä parannusta ja pyytää Jumalalta anteeksi asioita, jotka painavat mieltämme. Esim. kibbutsilla olleessani, eräs kristitty aloitti aina rukouksen tunnustamalla oman syntisyydensä ja pyytämällä Jumalalata anteeksi. Aina kun yhdyin tähän rukoukseen tunsin suurta helpotusta, siitä että voin todellakin aina tulla Taivaallisen Isän eteen ja pyytää anteeksi laiminlyöntejäni ja Hän todella antaa anteeksi.

Emme koskaan voi ansaita anteeksiantamusta. Emme edes antamalla anteeksi muille. Jeesus hankki anteeksiantamuksen meille ristillä. Osoitamme, että olemme saaneet anteeksi, kun annamme toisille anteeksi. Anteeksiantamus tuo mielen vapautta.

Älä anna meidän joutua kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta:
Jumala ei meitä kiusaa (Jaakob 1:13), vaan hän valvoo sitä paljonko joudumme pahan kiusattavaksi. Jokaisella kristityllä on heikkoutensa: pelko, itsesääli, ahneus, ylpeys, himo, juoruilu, kyynisyys, vallanhalu tai joku muu. Voimme pyytää Jumalaa vahvistamaan meitä, ettemme lankea.

Milloin rukoilla?

Voimme rukoilla joka hetki. Rukous on mielenlaatu. Voimme rukoilla kaikkialla. Mutta on myös hyvä varata aikaa keskustelulle ja yhdessä oloon, niin kuin ihmissuhteissakin. Jeesus kehottaa rukoilemaan yksinäisyydessä (Matt. 6:6) ja vetäytyi myös itse yksinäisyyteen rukoilemaan (Mark 1:35).

On myös tärkeää rukoilla yhdessä toisten kanssa. Jeesus lupaa, että kun yhdessä sovimme jotakin mitä pyydämme, Jumala antaa sen meille. (Matt. 18:19)

Rukous on elämämme tärkein tehtävä. Sinä voit rukoilla työpaikkasi ihmisten puolesta, asuinpakkasi ihmisten puolesta. Voit ehkä kokea heikkoutta omasta todistuksestasi, mutta voit aina rukoilla ihmisten puolesta joiden kanssa olet tekemisissä.

Sanotaan, että Sielunvihollinen nauraa meidän sanoillemme, pilkkaa meidän uurastustamme, mutta vapisee kun me rukoilemme.

webmaster

Lähde: Hyvä kysymys, Nicky Gumbell, Päivä Oy, Gummerus Jyväskylä 1999.