Mekittävimmät uskonnovapauteen vaikuttavat suuntaukset
Uskonnonvapaus on toteutunut käytännössä länsimassa 1900-luvun alusta alkaen. Kaikkialla maailmassa tilanne ei kuitenkaan ole yhtä hyvä. Länsimaidenkin uskonnonvapaus on suhteellisen tuoretta.
Nykyisin jopa 70 % kristillisistä seurakunnista sijaitsee länsimaiden ulkopolella. Näissä maissa on usein hyvin heikko ihmisoikeustilanne. Tässä artikkelissa käsitellään länsimaiden ulkopuolisten maiden omien kansalaisten
uskonnonvapauskysymyksiä.
Suuntaus 1: Islamistien taistelu
Monijakoista taistelua käydään kaikkialla muslimimaailmassa
Islamilaiset fundamentalistit väittävät, että ainoastaan palaamalla fundamentalistiseen islamiin uskonnossa, politiikassa ja laissa,
voidaan korjata muslimaailman ongelmat ja palauttaa islamin valta ja "kunnia". Kaikkialla muslimimaailmassa islamistiset fundamentalistit ovat eri tavoin sitoutuneet taisteluun riistääkseen vallan "maallistuneilta" muslimeilta.
Saatuaan vallan muslimimaissa islamistit laajentavat taisteluaan saadakseen valtaansa lähialueet ja koko maailman. Sosialismiin ja nationalismiin pettyneet muslimijoukot ovat kääntymässä suurissa määrin islamismiin, poliittiseen
islamin tulkintaan ja fundamentalismiin. Fundamentalistinen islamin tulkinta suuntautuu kaikkea ei-islamilaisuutta vastaan, joihin kuuluu mm. buddhalaisuus, hindulaisuus, juutalaisuus ja kristillisyys. Tästä muutoksesta johtua
aiemmin toisiin uskontoihin ja elämäntapoihin rauhanomaisesesti suhtautuneen muslimien islamin tulkinta saa radikaaleja, suvaitsemattomia ja väkivaltaisia piirteitä.
Sunnit ja Siiat kilpailevat poliittisesta vallasta
Irakissa ja Libanonissa sekä muslimimaailman johtajuudesta paikallisella tasolla ja maailmanlaajuisesti.
Al Qaida ja Hizbollah toimivat maissa ja alueilla, joissa valtiovalta ja viranomaiset ovat heikkoja ja tilanne on
kaaottinen. Nämä terroristijärjestöt etsivät syitä, poliittisia tai islamistisia, toteuttaakseen omaa väkivaltaista agendaansa. Näitä militaristisia järjestöjä tukevat islamistiset valtiot kuten Saudi-Arabia ja
Iran.
Islamistien aiheuttaman kaaoksen ja väkivallan takia monet muslimit ovat pettyneet uskontoonsa ja etsivät vastausta islamin ulkopuolelta. Globaalin matkustelun ja tiedonvälityksen kautta yhä useammat muslimit kohtaavat
myös kristillisen evankeliumin ja myös ottavat evankeliumin vastaan. Jotkut näistä kristillisyyteen kääntyneistä ex-muslimeista riskeeraavat elämänsä vaatimalla ulkisesti uskonnonvapautta valita oma uskontonsa
muslimienemmistöisissä maissa. Tämä uskonnonvapauden vaatimus on aihuttanut kiivasta keskustelua väkivaltaista vastausta islamistien taholta.
Suuntaus 2: Itäisen Aasian seurakunnat kasvavat
Vainoista ja vastuksista huolimatta itäisen Aasian seurakunnat kasvasvavat voimakkaasti. Poikkeuksena tästä on Pohjois-Korean seurakunnat. Pohjois-Koreassa eristäminen, vainoaminen ja väkivaltainen
vastustus ateistisen valtiovalla taholta on ollut hyvin voimakasta jo 54 vuoden ajan. Seurakunta maassa on vainottu ja ruhjottu ja tarvitsee Jumalan suojelevaa kättä ja Jumalan hengen virvoittavaa voimaa.
Itäisen Aasian
merkittävin maa on Kiina, jossa seurakunnat ovat kasvaneet vainojen keskellä arviolta jopa 130 miljoonaan jäsenmäärään. Arviot määrästä vaihtelevat 50 miljoonasta 130 miljoonaan tarkempien tilastojen puutteessa. Kiinan
yhteiskunta haluaa muutosta ja monet, jopa vanhemmat kommunistipuolueen jäsenet, havaitsevat, että pelkkä taloudellinen uudistuminen, ilman korkeaa eettistä toimintaa ja ilman sosiaalista ja poliittista uudistusta aiheuttaa
laajalle leviytyvää korruptiota.
Vaatimuksia avoimuuteen ja kuttuurelliseen muutokseen on tullut monilta tahoilta ja alueilta. Kiinassa on jopa yleinen tiedostaminen siitä, että uskonto ja erityisesti kristillisyys voi
auttaa harmonisen yhteiskunnan muodostumisessa. Kiina on muutoksessa oleva valtio. Kiinan muutos tulee vaikuttamaan myös muuhin itäisen Aasian totaalitääriset valtioihin, joissa myös vainotaan ja vangitaan kristittyjä heidän
uskonsa takia. Näitä ovat Vietnam, Laos ja Pohjois-Korea.
Suuntaus 3: Uskonnollinen nationalismi
Monet viime vuosisadan lopun tämän vuosituhannen alussa itsenäistyneet valtakunnat ja niiden poliittiset johtajat ja vallanpitäjät ovat huomanneet, että enemmistön uskontoon
vetominen auttaa heitä pysymään vallassa. Tämä poliittinen vallanhalua on synnyttänyt uskonnollisen nationalismin ja aiheuttanut sitä kautta vähemmistöuskontojen sortamisen ja suoranaisen vainoamisen useissa maissa eri
puolilla maailmaa.
Intiassa hindulainen nationalistinen puolue, Barantya Janata Party (BJP) on ottanut käyttöön strategian ja toteuttanut hyvin menestyneen kansallisen kampanjan valmistautuessaan seuraaviin liittovaltion
vaaleihin 2009. BJP strategiana on tehdä Intian animistisista heimoista hindulaisia. Tämä uskonnollinen käännytys muuttuu poliittiseksi kääntymiseksi. Samalla BJP haluaa vakuuttaa hinduäänestäjänsä käymällä
väkivaltaista ahdistelua kristittyjä kohtaan. BJP on pyrkinyt vakuuttamaan intialaisille, että intialaisen identiteetin ja kansallisen yhtenäisyyden suurin vaara olisi kristityt lähetystyöntekijät, myös intialaiset
lähtystyöntekijä. Etelä-Intian suuret intialaiset seurakunnat tekevät lähetystyötä Pohjois-Intiassa.
Vuoden 2007 aikana kristittyjen vainoaminen ja ahdistelu on kasvanut voimakkaasti ja on nyt leviämässä osavaltioista
koko valtion tasolle. BJP vetoaminen nationalistiseen hinduismiin on ollut poliittisesti onnistunutta. Jos puolue onnistuu saamaan vuoden 2009 liittovaltion vaaleissa enemmistön, heidän on mahdollisuus julistaa Intia
hindutasavallaksi. Tämä taas merkitsisi vaikeuksien ja vainojen lisääntymistä vähemmistöuskontojen edustajille.
Lähde IDOP 2007 materiaali, Most Significant Religious Liberty Trend of 2007
|