Aasian hyökyaaltokatastrofi

Espoon helluntaiseurakunnan pastori Kyösti Frestadiuksen haastattelu 2.1.2005

Aasiassa tapahtunut merenalainen maanjäristys ja sen aiheuttamat hyökyaallot, tsunamit, ovat surmanneet noin 300 000 ihmistä (25.1.05). Katastrofi on koskettanut ihmisiä laajasti eri puolilla maailmaa, myös suomalaisia. Aasia hyökyaallot on yksi suurimmista viime vuosikymmeninä tapahtuneista luonnonkatastrofeista.

Espoon helluntaiseurakunnan pastori Kyösti Frestadius vastasi hänelle esitettyihin katastrofiin liittyviin kysymyksiin.

1) Onko Espoon helluntaiseurakunta tehnyt jotain katastrofin uhrien auttamiseksi?

Seurakunnan tilaisuudessa on kerätty raha-avustus katastrofin uhreille. Näin jokaisella paikalla olijalla oli mahdollisuus osallistua auttamiseen henkilökohtaisesti. Rahakeräys lähetetään Fida Internationalille käytettäväksi katastrofin uhrien auttamiseen Aasiassa. Seurakuntamme kaksi Fidassa työskentelevää jäsentä toimivat konkreettisesti avustustyössä. Toinen heistä matkustaa tulevalla viikolla Intiaan katastrofialueelle. Olemme myös rukoilleet seurakunnassa ihmisten puolesta, joita katastrofi on tavalla tai toisella koskettanut. Tapahtumalla on pitkäaikaiset seuraukset; voimme auttaa paikallista väestöä Fidan kautta ja tietenkin muistamalla alueita ja ihmisiä jatkuvasti rukouksessa.

2) Onko asia ollut esillä seurakunnan tilaisuuksissa?

Asia on ollut esillä. Olemme rukoilleet ihmisten puolesta, joita katastrofi on kohdannut erityisesti keskiviikon rukoustilaisuuksissa. Lisäksi sielunhoidossa voimme auttaa ja rohkaista yksittäisiä ihmisiä.

3) Mitä yksilöihminen voi tehdä auttaakseen?

Katastrofialueilla asuvia ihmisiä voi auttaa taloudellisia esimerkiksi Fida Internationalin kautta. Laajoilla alueilla koko infrastruktuuri on tuhoutunut, ja elintarvikkeista, puhtaasta vedestä ja terveydenhoidosta on puutetta. Monilla seurakuntalaisillamme on myös suoria kontakteja katastrofialueilla toimiviin kehitysapu- ja lähetystyöntekijöihin, joiden kautta apua voi kanavoida. Myöhemmin tilanteen selkeydyttyä on mahdollista myös harkita lyhytaikaisten avustusryhmien lähettämisestä paikalla. Nämä ryhmät voisivat esimerkiksi auttaa jälleenrakentamisessa. Rukoileminen on myös tärkeää. Voimme näillä edellä mainituilla asioilla käytännössä auttaa ihmisiä, joita onnettomuus on kohdannut.

4) Ihmiselämä on omalla tavallaan hyvin sitkeää ja selviytyvää, mutta samalla myös herkkää. Elämä voi loppua äkkiarvaamatta pienissä ja suurissa katastrofeissa. Alkaneella vuosituhannella näistä katastrofeista on ollut lukuisia esimerkkejä: New Yorkin World Trade Centerin kaksi tornia tuhonnut terroristi-isku vaati noin 3000 kuolonuhria. Madridissa junaan tehdyssä terroristi-iskussa kuoli noin 200 ihmistä. Estonian uppoaminen surmasi noin 800 ihmistä. Konginkankaan liikenneonnettomuudessa kuoli noin 20 nuorta. Aasian tsunami-aalloissa kuoli toistasataatuhatta ihmistä. Näistä suomalaisia oli noin 200 ja pohjoismaalaisia satoja. Nämä tapahtumat herättävät pelkoa ja epävarmuutta monissa. Miten tämän pelon voi voittaa? Voiko ja pitääkö näihin katastrofeihin varautua?

Katastrofeihin voi ja pitääkin varautua. Raamattu kertoo, että aikojen lopulla luonnonkatastrofit tulevat lisääntymään. Viime vuosina on pelätty ja odotettu uusia terroristi-iskuja, mutta nyt tämä onnettomuus tulikin luonnonkatastrofin kautta. Suomalaisia kuoli lähes 200 toisella puolella maapalloa luonnonvoiman kautta. Tämä oli täysin odottamatonta ja järkytti myös tästä syystä suomalaisia.

Meidän ehkä ei kannata lähteä selittelemään syitä näille tapahtumille. Tärkeintä on, että meillä on mahdollisuus pelastukseen, jonka Jumala tarjoaa meille. Hän tarjoaa meille iankaikkista elämää, iankaikkisuutta. Ihmisen elämä voi katketa äkkiarvaamatta kesken arkisten toimien. Parasta varautumista näihin henkilökohtaisiin tai laajempiin katastrofeihin on ottaa uskomalla Jeesukseen vastaan Jumala tarjoama iankaikkinen turva. Tällöin kuolema ei ole kaiken loppu vaan alku parempaan. Usko Kristukseen antaa perusturvan. Kristukseen uskovalle ihmiselle kuolema on portti parempaan, iankaikkiseen elämään. Kristuksen seuraajalle käy kaiken keskellä lopulta hyvin.

Jumala on meidän suoja. Voimme kääntyä Jumalan puoleen, kun pelkäämme ja olemme hädässä. Mutta myös sosiaalinen yhteys ihmisiin auttaa pelkoa vastaan ja seurakunta tarjoaa tätä yhteyttä . Seurakunnan yhteys antaa hengellistä ja henkistä tukea. Seurakunnassa on mahdollisuus puhua ja jakaa tunteita, siellä on ihmisiä, joille voi uskoutua.

5) Onko tämä tapahtuma muuttanut uskoasi tai käsitystäsi Jumalasta?

Ei ole muuttanut. Jumala on edelleen armahtava ja rakastava Jumala. Jopa katastrofien keskellä voimme nähdä Jumalan läsnäolon. Kaikki ihmiset – ne jotka uskovat Kristukseen ja ne jotka eivät usko – ovat osallisia elämään ja myös sen mukanaan tuomiin katastrofeihin. Esimerkiksi Estoniassa kuoli kaksikymmentä raamattukoulun opiskelijaa. He eivät pelastuneet onnettomuudesta, mutta pelastuivat iankaikkiseen elämään. Ehkä heillä oli tehtävä onnettomuusiltana. Ehkä he saivat auttaa tänä yhtenä iltana useampia ihmisiä kuin koko elämänsä aikana. Jumalalla on suunnitelma ja tarkoitus, jokaisen Jeesukseen uskovan elämälle. Luonnonkatastrofeja on ollut aina ja tulee olemaan. Tämä osoittaa, että emme voi hallita niitä. Ehkä se tekee meistä ihmisestä nöyrempiä.

6) Mitä haluat sanoa niille, joita katastrofi on koskettanut tai järkyttänyt?

Toivoisin, että tapahtuma laittaisi miettimään elämän peruskysymyksiä: miksi ja mitä varten elämme? Elämä ei ole täysin meidän käsissämme. Toivon, että moni kääntyisi Jeesuksen puoleen hädässään. Jumala haluaa lohduttaa jokaista, joka sitä Häneltä pyytää. Toivon myös, että yksilöseurakuntalaiset voisivat olla keidas, jonka seurassa ahdistunut voisi levähtää. Uskon ja rukoilen, että tapahtuma voi kääntyä siunaukseksi jopa paljon menettäneen ja kärsineen yksilöihmisen elämässä.

Haastattelun teki webmaster.
Jos haluat kommentoida haastattelua tai keskustella asiaan liittyen, voit ottaa yhteyttä s-postiosoitteisiin: Kyösti Frestadius tai webmaster

Kärsimyksen ongelma

Kuuntele pastori Mikko Sinivirran ajankohtainen puhe Miksi Jumala sallii kärsimykset? (12.9.04). Puheessa Mikko Sinivirta käsittelee kärsimyksen vaikeaa ongelmaa myös omakohtaisten vaikeiden kokemusten kautta.

Tietoa suurista luonnonkatastrofeista:

Aasian hyökyaallot on yksi suurimmista viime vuosikymmeninä tapahtuneista luonnonkatastrofeista. Muita suuria luonnonkatastrofeja ovat olleet vuonna 1970 Bangladeshiin iskenyt myrsky- ja tulvakatastrofi, jossa kuoli noin 300 000 ihmistä, vuonna 1976 Kiinassa Tangshanin maanjäristys, jossa oli uhreja 250 000, ja Bangladeshissä vuonna 1991  trooppinen sykloni, jossa menehtyi 138 000 ihmistä.

Avainsanoja:
Aasia, luonnonkatastrofi, maanjäristys, hyökyaalto, tsunami, Thaimaa, Indonesia, Sri Lanka, Intia, Aasian luonnonkatastrofi, Aasian hyökyaalto, vedenalainen maanjäristys, Espoo