Vuoden 2003 uskonnonvapauslain tuomia muutoksia

Viimeisin uskonnonvapauslaki tuli voimaan 1.8.2003

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistuksen mukaan jokaisella ihmisellä on oikeus uskoonon vapauteen. 18. artiklan mukaisesti: "Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja."

Myös Suomen perustuslain mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.

Suomen perustuslaki 11.6.1999-731:

11 § Uskonnon ja omantunnon vapaus

"Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.

Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen."

Uuden uskonnonvapauslain tuomia muutoksia

Eduskunta hyväksyi 11.2.2003 uusimman uskonnonvapauslain, joka tuli voimaan 1.8.2003.

Suomessa on noin 50 uskonnollista yhdyskuntaa. Uskonnolliseksi yhdyskunnaksi luetaan mm. kristilliset kirkkokunnat: evankelisluterilainen ja ortodoksinen kirkko, Suomen helluntaikirkko, Suomen Vapaakirkko, babtistikirkko, metodistikirkko jne. sekä muiden uskontojen yhdyskunnat. Kaikki Suomen helluntaiseurakunnat eivät kuulu Suomen helluntaikirkkoon

Uuden lain mukaan uskonnolliset yhdyskunnat päättävät itse, voivatko niiden jäsenet kuulua samanaikaisesti myös muihin yhdyskuntiin. Vanha laki ei sallinut kuulumisen useampaan uskonnolliseen yhdyskuntaa. Käytännössä yhdyskunnille on annettu kolmen vuoden siirtymäaika, jona ne päättävät oman käytäntönsä.

Uskonnollisella yhdyskunnalla on oikeus itse päättää henkilön hyväksymisestä jäsenekseen. Uskonnollisesta yhdyskunnasta voi uuden lain mukaan erota kirjallisesti Eroamista ei tarvitse tehdä henkilökohtaisesti. Uusi laki poistaa myös harkinta-ajan. Eroaminen astuu voimaan samalla kun se ilmoitetaan.

Uuden lain mukaan lapsi ei kuulu automaattisesti samaan yhdyskuntaa vanhempiensa kanssa, vaan lapsen liittyminen yhdyskuntaan perustuu huoltajien erilliseen tahdonilmaisuun. Kaksitoista vuotias lapsi voidaan liittää tai ilmoittaa eronneeksi vain hänen omalla kirjallisella suostumuksellaan. Viisitoista vuotias lapsi voi huoltajan kirjallisella suostumuksella liittyä tai erota uskonnollisesta yhdyskunnasta. Kahdeksantoista vuotta täyttänyt päättää uskonnollisesta asemasta itsenäisesti.

Perusopetuksen oppilaalla ja lukion opiskelijalla säilyy edelleen oikeus saada uskonnon opetusta ja velvollisuus osallistua siihen lähes nykyisillä edellytyksillä. Enemmistön uskonnon mukaiseen opetukseen osallistumattomalle vähintään kolmelle samaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle lapselle järjestetään heidän uskonnollisen yhdyskuntansa mukaista opetusta.

Uuden lain mukaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton perusopetuksen oppilas voi huoltajansa ja lukiolainen omasta pyynnöstä osallistua sellaiseen uskonnon opetukseen, joka vastaa hänen omaa uskonnollista kasvatustaan.


Avainsanoja: Uskonnonvapaus, uskonnonvapauslaki, uskonnollinen yhdyskunta, uskonnon opetus, kirkko, kirkkokunta, rekisteröimistapa, perustuslaki, ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus.