27 helmi Pastorin viikkokirje / vko 9
”Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.” – Psalmi 23: 1-2.
Näyttää siltä, että monien espoolaisten paimenpsalmi voisi mennä paremminkin näin:
Minä olen paimeneni, haluan koko ajan lisää.
Vien itseäni kohti aina parempia lomamatkoja.
Uudistan motivaationi positiivisen ajattelun avulla, ja ohjaan itseäni materialismin tietä oman kunniani tähden.
Vaikka kävelisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä Visa korttini lohduttaa minua.
Levitän itselleni lepotuolin vastuitteni ääreen.
Voitelen pääni geelillä, ja samppanja lasini on ylitsevuotavainen.
Sosiaalinen media ja erikokoiset näytöt ympäröivät minut kaikkina elämäni hetkinä,
ja minä saan katsoa Netflixiä kotona päivieni loppuun asti.
Okei, ei ehkä paras väännös paimenpsalmista. Kuitenkin se kuvaa sitä todellisuutta missä monet elävät – he eivät tiedä paremmasta!
Näyttelijä Jim Carrey sanoi näin: ”Mielestäni kaikkien pitäisi tulla rikkaiksi ja kuuluisiksi, ja saada tehdä kaikki mistä he ikinä unelmoivat – että he huomaisivat, ettei se ole vastaus!”
Vastaus sydämemme kaipuuseen, ja kaikkien ihmisten sydämen kaipuuseen, on Hyvä Paimen. Jeesus. Vain hän voi johtaa meidät elämään, joka on tarkoituksenmukaista ja tyydyttävää. Ja kaiken lisäksi ikuista!
Annetaan Hyvän Paimenen johtaa meitä opetuslapseudessa niin, että sanamme ja tekomme julistavat Paimenemme hyvyyttä kaikille keitä kohtaamme tällä viikolla.
Siunattua viikkoa Hyvän Paimenen turvallisessa seurassa!
Taneli Sinivirta
Nuorisopastori