29 syys Pastorin viikkokirje / vko 39

Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy ikuisesti. – Psalmi 136: 1. (RK) 

Jumala rakastaa minua ja on armollinen! Jumala rakastaa sinua, ja on armollinen!  

Jumalan armo ei muutu. Se pysyy. Ikuisesti. Tämä psalmi sanoo sen 26 kertaa! Kerran joka jakeessa! Ihan vain siksi, ettei jäisi epäselväksi. Ihan vain siksi, ettemme epäilisi. Ihan vain siksi, ettemme unohtaisi. Ihan vain siksi, koska joskus kaikki sitä epäilemme. Ihan vain siksi, koska saatana meitä syyttää jo anteeksi saaduista synneistämme. Ihan vain siksi, koska Jumala haluaa meidän lepäävän hänen armossaan.  

Jumalan armo pysyy ikuisesti. Tähän uutiseen, totuuteen, on vain yksi tapa reagoida. Kiittää! 

Kiitetään, niin kuin tässä psalmissa, siitä kuka Jumala on. Hän on hyvä. Hän on jumalien Jumala. Herrojen Herra. Wau! 

Kiitetään, niin kuin tässä psalmissa, siitä mitä Jumala on luonut. Hän on tehnyt suuria ihmeitä. Tehnyt taivaat ymmärryksellä. Levittänyt maan vesien ylle. Tehnyt suuret valot, auringon, kuun ja tähdet. Wau! 

Kiitetään, niin kuin tässä psalmissa, siitä mitä Jumala on meidän puolestamme tehnyt. Vapautti orjuudesta. Johdatti uudelle tielle. Pelasti pulasta. Voitti vihollisemme. Antoi meille taivaallisen perinnön. Muisti meitä, kun olimme masentuneita. Antaa meille ravinnon. Wau! 

Elämä on lahja. Armon lahja. Ei sitä kukaan meistä ole ansainnut. Eletään tämä elämä kiitollisena, lahjana elämän antajalle. 

Siunattua, kiitollisuuden täyttämää viikkoa kaikille, 

Pastori TaNeli.