
12 huhti Sana elämään #15
Jumalan asumusta rakentamassa.
”Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät.” (Ps. 127:1)
Joillakin meistä on ehkä ollut mahdollista rakentaa itselleen ja perheelleen unelmatalo. Sen suunnitteleminen, rakentaminen, sisustaminen ja lopulta siihen muuttaminen ovat kaikki työn eri vaiheita, joiden kautta pyrimme pääsemään toivottuun lopputulokseen. Ja vaikka omaa taloa emme olisikaan rakentaneet, niin luultavasti kaikki meistä ainakin haluamme toteuttaa unelmiamme kotiamme kunnostaessa ja sisustaessa. Näemme siis usein paljonkin vaivaa kotiemme eteen.
Yllämainittu raamatunkohta ei kuitenkaan puhu ensisijaisesti fyysisestä paikasta, jossa asumme, vaan viittaa hengelliseen asumukseemme. Ajatuksessa on viittausta meidän omaan sisäiseen temppeliimme mutta ennen kaikkea siihen hengelliseen ”asumukseemme”, joka muodostuu siitä kokonaisuudesta, jonka yhteyteen Jumala on meidät kutsunut ja asettanut paikallisseurakuntana. Jumala, mestarirakentajamme, tietää kyllä, miten meidän tulisi rakentaa hengellistä kotiamme. Hän on pääarkkitehti. Itse asiassa koko idea seurakunnasta Jumalan asumuksena on hänen ajatuksensa. Hän on laatinut piirustukset ja hänen suunnitelmansa on täydellistä ja ikuista. Jos yritämme rakentaa meille uskottuja asumuksia, luonnollista kotiamme ja perhettämme sekä seurakuntaperhettä, kysymättä neuvoa pääarkkitehdiltä, teemme turhaa työtä. Kun työskentelemme hänen kanssaan rakentamisvaiheessa tutkien hänen laatimaansa pohjapiirustusta ja rakennussuunnitelmaa – Jumalan Sanaa – ja etsimme hänen neuvoaan rukouksessa, tulos on kestävää.
Jeesus sanoi: ”Jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, on verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi” (Matt. 7.24). Kun rakennamme kotimme ja seurakuntamme Jumalan Sanan ikuisen totuuden varaan, meidän rakennuksemme pysyy pystyssä myrskyisinäkin aikoina, koska sen perustus on laskettu vankasti itsensä Jeesuksen Kristuksen ja hänen Sanansa varaan. Jos taas rakennamme jollekin muulle perustukselle, se tulee auttamatta ennemmin tai myöhemmin hajoamaan.
Tässä työssä meidän tulee itse kunkin rakentua elävinä kivinä osaksi tätä Jumalan asumusta, niin, että emme vain vaadi muilta rakentajilta ”oikeaoppisia” rakennussuunnitelmia vaan muuttuisimme itse enenevästi pääarkkitehdin kaltaisuuteen, niin että hänen luontonsa piirteet, rakkaus, armo, totuus ja toistemme kunnioitus, tulisi meidän kauttamme tunnetuksi kaikkialla missä olemme ja elämme. Rakentukoon niin kotimme kuin seurakuntammekin tälle pohjalle. Omassa voimassa ja viisaudessa se ei onnistu mutta se on mahdollista Pyhän Hengen voimassa ja kuuliaisuudessa Jumalan Sanalle.
Ora et labora!
Siunattua viikkoa sinulle!
PETRI MÄKILÄ