Sana elämään 6

Seurakunta kuuluu Jumalalle

"Kaitkaa teille uskottua Jumalan laumaa, ei pakosta vaan vapaaehtoisesti, Jumalan mielen mukaan, ei häpeällisen voiton tähden vaan sydämen halusta." (1. Piet. 5:2)


Tämän keskiviikkoillan Sana elämään -illassa kävin läpi Pietarin ensimmäisen kirjeen viimeistä lukua, jossa sanat kohdistetaan ennen kaikkea niille, jotka paimentehtävässä seurakunnan keskellä palvelevat. Oi kuinka merkittävät ovatkaan jo nuo luvun alkuun sijoittuvat sanat ja muistuttavat niin syvästi muutamista keskeisistä asioista seurakuntaelämää koskien. Minunkin, niin kuin kaikkien paimentehtävässä olevien, on aina ja kaikkialla muistettava, että seurakunta, jonka yhteydessä toimimme, koostuu Jumalalle kuuluvista ihmisistä. Jokainen uudestisyntynyt seurakunnan jäsen on Jumalan kutsuma ja valitsema, Jeesuksen verellä lunastettu ja Hengen voimalla pimeydestä valkeuteen siirretty ja on rakas ja kallisarvoinen Jumalan silmissä. 


Tämä totuus on muistettava, koska se luo meidän kaikkien keskelle yhteisen ymmärryksen siitä, että me kaikki kuulumme ensisijaisesti Herralle. Olemme siis Hänen kansaansa ja Hän on ylipaimenemme. Tämä yhdistää meidät vahvasti toisiimme. Samalla se muistuttaa tässä Pietarin kirjoittamassa kontekstissa ennen kaikkea meitä paimenen ja vanhimman tehtävässä toimivia siitä, että olemme lopulta vastuussa Jumalalle siitä, miten kaitsemme seurakuntaa. Kukaan ei voi toimia omien inhimillisten agendojen mukaan vaan kaiken tulisi tapahtua "Jumalan mielen mukaan".


Pietarin myöhemmät sanat kyseisessä luvussa vahvistavat myös sen tosiasian, että yksi seurakunnan vahvimmista hengellisistä aseista on nöyryys. Ensinnäkin, että olemme nöyrtyneet Herramme edessä ja toiseksi pukeutuneet keskinäiseen nöyryyteen. Mitä tahansa Jumala haluaakaan tehdä keskellämme, se voi parhaiten tapahtua, kun nöyryys saa hallita keskuudessamme. Jaakob sanoo saman näin (4:6, 10): "Olkaa siis Jumalalle alamaisia mutta vastustakaa Paholaista, niin hän pakenee luotanne...nöyrtykää Herran edessä niin hän korottaa teidät."


Uskon, että Jumala on saanut tehdä ja tekee entistä voimakkaammin tätä työtään keskellämme ja tulemme näkemään Jumalan väkeviä tekoja keskellämme. Etsitään Jumalan tahtoa ja rukoillaan sen toteutumista seurakunnassamme, Jumalalle kunniaksi ja meille ihmisille siunaukseksi!


Pietarin loppusanoin tervehdin myös teitä: Rauha teille, jotka olette Kristuksessa!


Siunaten,


Petri Mäkilä